Historia ja tausta
Elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelä kuuluu niihin tekijöihin, joiden kädenjälki on tuntunut suomalaisessa elokuvassa jo vuosikymmenten ajan. Hän on rakentanut uransa pitkälti vahvojen genrejen varaan ja hän on löytänyt yleisönsä rikoksen, draaman ja komedian risteyskohdista. Hänen nimensä nousee esiin aina, kun puhutaan kotimaisista yleisömagneeteista ja isoista teatterikierroksista. Hänen uransa on samalla kertomus siitä, miten suomalainen elokuva alkoi 1990-luvun lopulta lähtien hakea uutta vauhtia ja rohkeampaa asennetta.
Aleksi Mäkelä on syntynyt Helsingissä marraskuussa 1969 ja hän on ehtinyt tehdä työtä myös kameran edessä sekä käsikirjoituksen parissa. Hän tuli alun perin tutuksi televisio- ja komediakentän kautta, ja hänen varhaisissa töissään näkyy rytmitaju, joka muistuttaa sketsien tiukasta leikkauksesta. Hän ohjasi jo 1990-luvulla elokuvan Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat, ja hän teki samoihin aikoihin myös musiikkivideotyötä, mikä kertoo monipuolisesta tekemisen tavasta. Hänen filmografiansa laajuus näkyy myös siinä, että IMDb listaa hänelle kymmeniä ohjaustöitä eri formaateissa.
Mäkelän uralla yksi selkeä käännekohta osui aikaan, jolloin suomalainen yleisö alkoi uudelleen innostua kotimaisista tarinoista. Hän tarttui aiheisiin, joissa miehet tekevät isoja valintoja ja joissa ystävyys, lojaalius ja petos kulkevat vierekkäin. Hän ankkuroi kertomukset usein vahvaan paikallisuuteen, vaikka tyyli tähtää samaan aikaan isoon viihde-elokuvan kaareen. Hän sai vuonna 2009 elokuvataiteen valtionpalkinnon, mikä vahvisti asemaa myös alan sisällä.
Ohjaukset
Mäkelän ohjauslista on pitkälti suomalaisen valtavirtaelokuvan selkärankaa, ja sieltä löytyy useita nimikkeitä, jotka jäivät aikansa puheenaiheiksi. Hän ohjasi vuonna 1999 elokuvan Häjyt, joka nosti hänet monen mielessä eturiviin ja joka toi puukkojunkkarimyyttiä nykyaikaan. Elokuvan taustalla oli vahva tekijätiimi, ja tarina sai muotonsa myös käsikirjoittajan panoksella. Elokuva keräsi aikanaan huomattavan yleisön ja se jäi elämään siteerattavana kotimaisena rikosdraamana.
Mäkelä jatkoi 2000-luvulla samalla linjalla ja hän ohjasi Pahat pojat -elokuvan, joka rakentui rikoksen ja perhesuhteiden ympärille. Elokuva seuraa veljessarjaa ja se etenee vauhdikkaasti kohti yhä tiukempaa asetelmaa, ja kuvaus muistuttaa siitä, miten tiiviiksi suomalaisen rikoselokuvan voi tehdä. Elonet-kuvaus nostaa esiin veljesten taustan ja isäsuhteen, ja se kertoo samalla elokuvan dramaattisesta ytimestä. Elokuva vakiinnutti Mäkelän asemaa ohjaajana, joka osaa tehdä isoja tarinoita suurelle yleisölle.
Vares-elokuvat, Matti, Rööperi, Kotirauha ja Kaappari muodostavat toisen kerroksen, jossa Mäkelä liikkuu eri tyylilajeissa, mutta pitää otteensa yleisönäkökulmassa. Hän on ohjannut kaksi Vares-elokuvaa, ja hän on käynyt myös elämäkerrallisen draaman puolella Matti-elokuvassa. Hän ohjasi Rööperin, jossa Helsinki ja sen rikosromantiikka nousevat isoksi näyttämöksi. Wikipedia tiivistää tämän keskivaiheen listaksi, joka näyttää, miten nopeasti tahti pysyi tiiviinä usean vuoden ajan.
Uudemmissa töissä Mäkelä on liikkunut myös television puolella, ja hänen nimensä löytyy useiden sarjojen ohjaajaluetteloista. Hän ohjasi jaksoja muun muassa Roba-sarjaan ja myöhemmin Kontio & Parmas -kokonaisuuteen, ja nämä projektit kertovat jatkuvasta tekemisestä myös pitkissä sarjamuodoissa. Hän ohjasi myös elokuvan 95 ja jatkoi samalla edelleen pitkän elokuvan parissa. IMDb:n listaus antaa kuvan urasta, jossa rytmi säilyy ja formaatit vaihtuvat tilanteen mukaan.
Ajankohtainen nimi nousi taas laajempaan keskusteluun Häjyt 2 -elokuvan myötä, joka sai ensi-iltansa vuonna 2025. Yle kertoi elokuvan olleen kahden viikon ajan katsotuin teattereissa ja raportoi samalla katsojalukuja tuoreeltaan. Mäkelä kommentoi jutussa vastaanottoa tyytyväisenä, ja kokonaisuus näyttää, että alkuperäisen elokuvan brändi elää yhä vahvana. Jatko-osa kertoo samalla siitä, miten kotimaiset tarinat voivat rakentaa sukupolvien yli jatkuvia viittauksia.
Yhteistyöt
Aleksi Mäkelän ura näyttää myös siltä, että hän viihtyy tekijäryhmissä, joissa roolit ovat selkeitä ja joissa tuotannon koneisto tukee ohjausta. Hän on tehnyt yhteistyötä käsikirjoittaja-tuottaja Aleksi Bardyn kanssa, ja Bardy mainitaan esimerkiksi Häjyt-elokuvan käsikirjoittajana. Tällaiset parivaljakot ovat suomalaisessa elokuvassa usein ratkaisevia, koska ne määrittävät sävyn, dialogin ja tarinan vauhdin. Yhteistyö näkyy lopputuloksessa etenkin siinä, miten repliikit ja tilanteet pysyvät terävinä.
Tuotantoyhtiöiden rooli korostuu Mäkelän kaltaisessa tekemisessä, jossa elokuvan pitää näyttää isolta ja kuulostaa isolta. Solar Films on yksi suomalaisen elokuvan tunnetuimmista tuotantotaloista, ja yhtiö kertoo olevansa johtava kotimainen elokuvatuotantoyhtiö sekä listaa laajan määrän palkintoja ja menestystuotantoja. Mäkelän elokuvien ympärillä on nähty samoja ammattilaisia toistuvasti, mikä viittaa siihen, että luottamus syntyy pitkällä aikavälillä. Yhteistyö helpottaa myös riskinottoa, koska jokainen osapuoli tietää, millaista elokuvaa ollaan tekemässä.
Näyttelijäkaartit ovat toinen olennainen osa Mäkelän maailmaa, ja moni hänen elokuvistaan nojaa vahvaan ensembleen. Pahat pojat -elokuvan keskeiset roolit ja asetelma on kuvattu Elonetissa, ja se kertoo samalla siitä, miten tarkasti roolit rakennetaan tarinan sisään. Mäkelä käyttää usein tuttuja kasvoja, mutta hän antaa heille uusia kulmia elokuvasta toiseen. Valinta tukee yleisön kokemusta, koska katsoja tunnistaa näyttelijät ja haluaa nähdä heidät eri tilanteissa.
Muuta
Mäkelästä puhutaan usein “miehisten elokuvien” ohjaajana, ja määritelmä vilahtaa myös uutisoinnissa, kun hänen palkitsemisestaan kerrottiin. MTV Uutiset kuvasi valtionpalkintouutisessa hänen tunnetuimpia ohjauksiaan ja liitti ne vahvasti hänen julkiseen profiiliinsa. Määritelmä elää ajassa, mutta se kertoo ainakin siitä, että hänen elokuvissaan on ollut pitkään tunnistettava sävy. Sävyn rinnalla Mäkelä on tehnyt myös komediaa ja televisiota, mikä laajentaa kuvaa tekijästä.
Mäkelän tapa tehdä elokuvaa on usein selkeästi yleisölähtöinen, ja se näkyy siinä, miten tarinat rakentuvat kohti isoja kohtauksia. Hän luottaa siihen, että paikallinen ympäristö kantaa ja että dialogi pitää rytmin käynnissä. Hän palaa mielellään aiheisiin, joissa rikos on enemmän kuin juonikikka ja joissa valinnat jättävät jäljen ihmissuhteisiin. Hän näyttää samalla, että kotimainen viihde-elokuva voi olla ammattimaista, teknisesti kunnianhimoista ja silti helposti lähestyttävää.
Pikakatsaus
Seuraava listaus kokoaa Aleksi Mäkelän urasta muutamia keskeisiä teatterielokuvia, joista moni tunnistetaan jo nimeltä. Lista korostaa samalla sitä, miten vahvasti hänen työnsä on kiinnittynyt kotimaisen yleisöelokuvan historiaan. Mukaan mahtuu rikosta, draamaa ja kaupungin tarinoita. Mukaan mahtuu myös paluu yhteen tunnetuimmista brändeistä.
- Häjyt (1999)
- Pahat pojat (2003)
- Vares – yksityisetsivä (2004) ja V2 – Jäätynyt enkeli (2007)
- Matti (2006)
- Rööperi (2009)
- Kotirauha (2011) ja Kaappari (2013)
- Häjyt 2 (2025)