Tekoäly on yhä arkipäiväisempi ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen hyödyntäminen ulottuu jo nyt monille toimialoille: asiakaspalvelusta markkinointiin, prosessien tehostamiseen ja sisällöntuotantoon. Yrityksissä tekoälyä käytetään laajasti datan analysointiin ja automaation lisäämiseen, ja samalla myös kuluttajat törmäävät tekoälyratkaisuihin lähes huomaamattaan esimerkiksi verkkokaupoissa tai hakukoneissa. Vuonna 2025 noin 24 % suomalaisista yrityksistä hyödynsi tekoälyä, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli vielä 15 %. Tämä kertoo nopeasta kasvusta ja teknologian yhä syvemmästä läsnäolosta työelämässä. Mikä on sinun suosikki tekoäly sovellus?
Kokonaisuudessaan suuret yritykset ovat edelläkävijöitä. Niissä tekoälyn käyttöaste on jo yli 50 %, kun taas pienissä yrityksissä sovellusten käyttöönotto on hitaampaa. Tämä johtuu sekä resursseista että osaamisesta: tekoälyratkaisujen käyttöönotto vaatii usein investointeja sekä henkilöstön koulutusta. Silti pienetkin toimijat ovat alkaneet kiinnostua siitä, miten tekoäly voi helpottaa arkea esimerkiksi asiakaspalvelun chatboteissa tai laskutusprosessien automatisoinnissa.
Suomi sijoittuu tekoälyn hyödyntämisessä korkealle myös kansainvälisesti. Microsoftin tutkimuksen mukaan suomalaisorganisaatioista 61 % käyttää tekoälyä jossain muodossa. Tämä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa: Norjassa luku on 52 %, Tanskassa 48 % ja Ruotsissa 45 %. Silti vain 15 % suomalaisorganisaatioista on laatinut selkeän tekoälystrategian, mikä osoittaa, että kehitystä tapahtuu vielä hajautetusti ilman yhteisiä linjauksia.
- Yrityksistä 24 % käyttää tekoälyä vuonna 2025
- Suurista yrityksistä yli puolet hyödyntää tekoälyä
- Suomi edellä Pohjoismaita tekoälyn käyttöönotossa
Ensimmäinen sovellus (ehkä)
Tekoälyn historia on pitkä ja täynnä merkittäviä käännekohtia. Termi “tekoäly” syntyi jo vuonna 1956 Yhdysvalloissa Dartmouthin konferenssissa, jota pidetään alan virallisena lähtölaukauksena. Suomessa tekoälytutkimusta on tehty aktiivisesti jo vuosikymmeniä. Merkittävimpiä pioneereja oli professori Teuvo Kohonen, joka kehitti itseorganisoituvan kartan eli neuroverkkotekniikan. Tämä innovaatio oli tärkeä askel kohti nykyisiä koneoppimisen ja tekoälyn sovelluksia.
Kansainvälisesti tekoälyn ensimmäisiä käytännön sovelluksia nähtiin esimerkiksi konekäännöksessä ja yksinkertaisissa asiantuntijajärjestelmissä. Suomessa tekoälyä hyödynnettiin alkuun lähinnä tutkimuksessa ja yliopistojen laboratorioissa. Vasta myöhemmin se alkoi siirtyä käytännön sovelluksiin ja palveluihin, joissa tavallinen kansalainenkin pystyi näkemään sen vaikutukset.
Myös taiteessa tekoäly on saanut jalansijaa Suomessa. Yleisradio, Helsingin yliopisto ja Teatterikorkeakoulu toteuttivat yhdessä Paratiisiperhe-kuunnelman, jonka dialogi syntyi tekoälyn avulla. Tämä oli merkittävä esimerkki siitä, kuinka kone voi osallistua luovaan prosessiin. Se myös osoitti, että tekoälyn rooli ei rajoitu vain tekniikkaan ja teollisuuteen, vaan se voi tuottaa sisältöjä kulttuurin ja viihteen saralla.
- Dartmouthin konferenssi 1956: tekoäly-termin synty
- Teuvo Kohonen ja itseorganisoituvan kartan kehittäminen
- Paratiisiperhe-kuunnelma: ensimmäisiä kulttuurisia kokeiluja tekoälyllä
Ketkä käyttävät Suomessa
Tekoäly ei ole vain yritysten asia, vaan myös yksittäiset suomalaiset hyödyntävät sitä arjessaan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 noin 23 % 16–89-vuotiaista oli käyttänyt generatiivisia tekoälypalveluita viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämä kertoo siitä, että tekoäly on todella tullut osaksi arkipäivää.
Ikäryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja. Nuoret aikuiset ovat aktiivisimpia: 16–24-vuotiaista lähes puolet, 45 %, käyttää generatiivista tekoälyä, ja 25–34-vuotiaista käyttäjiä on 38 %. Vanhemmissa ikäryhmissä käyttöaste jää selvästi pienemmäksi. Käyttötarkoituksetkin vaihtelevat. Tiedonhaku ja tekstin parantaminen ovat yleisimmät syyt käyttää tekoälyä, kun taas kuvien, videoiden ja koodin tuottaminen on selvästi harvinaisempaa.
Sukupuolittain tarkasteltuna miehet käyttävät tekoälyä enemmän kuin naiset, erityisesti teknisiin tarkoituksiin kuten ohjelmointiin. Naiset puolestaan käyttävät sitä enemmän arjen tukena ja opiskelun apuna. Tämä kertoo siitä, että tekoälyn hyödyntämisessä näkyvät samat erot, joita on havaittavissa muussakin teknologiankäytössä.
- 23 % suomalaisista on käyttänyt generatiivista tekoälyä
- Nuoret 16–24-vuotiaat ovat aktiivisimpia käyttäjiä
- Tiedonhaku ja tekstintuotanto yleisimpiä käyttötapoja
Miten Suomi verrattuna Eurooppaan ja maailmaan
Kun katsotaan Eurooppaa laajemmin, Suomi on Pohjoismaiden kärkimaita tekoälyn hyödyntämisessä. Oxford Insightsin indeksit ovat nostaneet sekä Suomen että Ruotsin maailman kärkimaiden joukkoon tekoälyvalmiuksissa. Tämä ei ole sattumaa: Suomessa on vahva tutkimusinfrastruktuuri, hyvät yhteydet kansainvälisiin verkostoihin ja EU:n tuki.
Generatiivisen tekoälyn maailmanlaajuinen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta hiljattain ChatGPT:n kaltaisten palvelujen myötä. Tämä tarkoittaa, että monessa maassa kehitys on vasta alussa. Pohjois-Euroopan maat, Suomi etunenässä, ovat hyötyneet siitä, että koulutusjärjestelmä ja tutkimuslaitokset ovat valmistaneet maaperää tekoälylle jo pitkään.
Tulevaisuudessa Suomen kilpailukyky riippuu siitä, kuinka hyvin maa pystyy hyödyntämään tekoälyä tuottavuuden kasvattamiseen. Euroopassa kehitys on hieman hitaampaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Aasiassa, mutta pohjoisessa vauhti on nopeampi. Tämä voi antaa Suomelle mahdollisuuden olla edelläkävijä esimerkiksi kestävän kehityksen ja julkisten palveluiden tekoälysovelluksissa.
- Suomi ja Ruotsi maailman kärkimaiden joukossa tekoälyvalmiuksissa
- ChatGPT toi generatiivisen tekoälyn läpimurron globaalisti
- Pohjois-Euroopan kilpailukyky vahvistuu tekoälyn avulla
Miten tulevaisuus
Tulevaisuudessa tekoäly tulee vaikuttamaan Suomen talouteen merkittävästi. Arviot kertovat, että generatiivinen tekoäly voi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta 20–25 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaisi noin 8 %:n lisäystä. Tämä näkyisi käytännössä niin, että tekoälyn avulla tehtävä työ tehostuu, ja yritykset pystyvät luomaan uusia palveluita.
Suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn pääosin positiivisesti, ja monet uskovat sen parantavan työn tehokkuutta. Silti EU:n suunnitteilla oleva tekoälysääntely tuo mukanaan uusia vaatimuksia: suuririskiset sovellukset on jatkossa arvioitava tarkasti, ja ne tarvitsevat CE-merkinnän. Tämä voi hidastaa joidenkin ratkaisujen käyttöönottoa, mutta samalla se lisää turvallisuutta ja luottamusta.
Suomessa myös infrastruktuuri kehittyy. Lumi-supertietokone on yksi Euroopan tehokkaimmista, ja se tarjoaa tutkijoille ja yrityksille valtavan laskentakapasiteetin. Tämä tukee uusien tekoälyratkaisujen kehittämistä ja antaa suomalaisille mahdollisuuden pysyä teknologian etulinjassa.
- Generatiivinen tekoäly voi kasvattaa BKT:tä jopa 25 miljardilla eurolla
- EU tuo sääntelyä ja turvallisuusvaatimuksia tekoälyyn
- Lumi-supertietokone tukee tulevaisuuden tekoälyinnovaatioita
