Lucky Luke ratsastaa Disney+:ssa uuteen aikaan – hyvä idea ei vain osu kunnolla maaliin

Lucky Luke on hahmo, jonka pitäisi sopia lähes täydellisesti television suoratoistoaikaan. Morris loi yksinäisen cowboyn jo vuonna 1946, ja René Goscinnyn myöhemmin käsikirjoittamat tarinat tekivät lännen nopeimmasta ampujasta yhden eurooppalaisen sarjakuvan tunnetuimmista hahmoista. Disney+:n uusi ranskankielinen Lucky Luke yrittää nyt yhdistää tutun sarjakuvamaailman moderniin toimintakomediaan.

Ajatus kuulostaa paremmalta kuin lopputulos. Sarjassa on rahaa, maisemia, tuttuja hahmoja ja riittävästi aineksia vauhdikkaaseen westerniin, mutta kokonaisuudesta puuttuu juuri se vaivaton keveys, joka teki Lucky Lukesta Lucky Luken. Kahdeksan jakson sarja ei ole katastrofi, mutta se jättää yllättävän vaisun vaikutelman.

Varsinkin jos olet aikuinen ja lukenut sarjakuvia vuosia sitten, tai nähnyt Lucky Luke animaatioita, TV-sarja ei aivan pääse samalle tasolle.

Tämä sisältö on estetty, koska se vaatii markkinointievästeitä.

Hyväksy markkinointievästeet

Vanha cowboy palaa

Belgialaisen Morrisin luoma Lucky Luke on aina liikkunut jossakin westernin ja westernparodian välimaastossa. René Goscinny tuli käsikirjoittajaksi 1950-luvulla ja auttoi muovaamaan sarjasta kokonaisuuden, jossa lännen kliseitä käsiteltiin nopeasti, kuivasti ja usein hyvin yksinkertaisilla vitseillä. Daltonit, Billy the Kid ja Calamity Jane olivat osa maailmaa, joka osasi nauraa villin lännen myyteille ilman tarvetta selittää huumoriaan.

Disney+:n versio haluaa tehdä enemmän. Mathieu Leblancin ja Thomas Mansuyn luoma sarja antaa sankarille menneisyyden, epävarmuuksia ja henkilökohtaisen tarinan, ja Benjamin Rocher ohjaa kahdeksan jakson kokonaisuuden näyttävän westernin suuntaan. Suomessa sarja löytyy Disney+:sta alkuperäisellä ranskankielisellä ääniraidalla ja suomenkielisillä tekstityksillä.

Nettiruudussa on seurattu Disney+:n sarjoja muutenkin varsin aktiivisesti, ja lisää palvelun tuotantoja löytyy Nettiruudun Disney+ -aiheisista jutuista. Lucky Luke erottuu joukosta jo siksi, ettei eurooppalaisia suuren budjetin westernkomedioita aivan jatkuvasti nähdä.

Louise käynnistää tarinan

Alban Lenoirin esittämä Lucky Luke ei ole aivan sama huoleton lännen kulkija kuin sarjakuvissa. Hän on hieman väsyneempi, vakavampi ja menneisyytensä kanssa painiva mies, jonka legendaarinen ampumataito joutuu heti koetukselle. Ensimmäisessä jaksossa myös Luken loukkaantunut käsi vaikeuttaa hänen elämäänsä tavalla, joka riisuu sankarilta osan tämän tavallisesta ylivoimaisuudesta.

Varsinainen tarina käynnistyy Billie Blainin esittämän 18-vuotiaan Louisen ympäriltä. Louise etsii salaperäisesti kadonnutta äitiään Charliea, ja matka pakottaa hänet liittoutumaan Lucky Luken kanssa. Samalla kaksikko ajautuu jäljille salaliitosta, jonka seuraukset voisivat ulottua huomattavasti yhden kadonneen ihmisen kohtaloa pidemmälle.

Tämä on sarjan ensimmäinen hyvä ratkaisu. Lucky Luke tarvitsee rinnalleen hahmon, jonka kanssa hän voi törmätä sanallisesti ja toiminnallisesti, eikä yksinäisen ratsastajan seuraaminen kahdeksan jakson ajan olisi kovin helposti kantanut. Billie Blain tuo Louiseensa energiaa ja levottomuutta, joka toimii vastapainona Lenoirin huomattavasti hillitymmälle Lukelle.

Huumori jää matkalle

Ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun Lucky Luken pitäisi olla hauska. Sarjakuva pystyi rakentamaan kokonaisen tilanteen yhdestä ilmeestä, yhdestä Daltonin typerästä ajatuksesta tai Lucky Luken lakonisesta kommentista. Televisiosarja yrittää puolestaan löytää huumorin dialogista, toimintatilanteista ja hahmojen välisestä naljailusta, mutta rytmi ei aina löydy.

Alban Lenoir näyttää Lucky Lukelta ja hänen fyysinen olemuksensa sopii rooliin hyvin. Hahmosta on kuitenkin tehty niin vakava ja sisäänpäin kääntynyt, että sarjakuvien vaivaton charmikkuus jää taka-alalle. Luke alkaa välillä muistuttaa enemmän tavallista modernin suoratoistosarjan traumatisoitunutta sankaria kuin miestä, joka ampuu nopeammin kuin oma varjonsa.

Sama ongelma näkyy muuallakin. Sarja haluaa yhtä aikaa olla kunnollinen western, perheseikkailu, hahmodraama ja komedia, eikä mikään näistä puolista pääse aivan hallitsemaan kokonaisuutta. Vertailun vuoksi Nettiruudun Paradise-arvostelussa Disney+:n sarjan maailma kasvoi toisella kaudella suuremmaksi ilman, että sarjan perusidentiteetti katosi samalla tavalla näkyvistä.

Tutut nimet auttavat

Onneksi mukaan on tuotu runsaasti Lucky Luken maailmasta tuttuja nimiä. Jérôme Niel saa Joe Daltonina kiitollisen tehtävän, sillä Daltonien pelkkä läsnäolo tuo sarjaan jotakin alkuperäisten tarinoiden kaoottisesta energiasta. Camille Chamoux esiintyy Calamity Janena ja Victor Le Blond nähdään Billy the Kidinä.

Alice Taglioni esittää Louisen äitiä Charlie Willow’ta, jonka katoaminen toimii suuren osan tarinan liikkeellepanevana voimana. Mukana nähdään lisäksi Sarah Suco Elisabeth Zeen roolissa. Tekijät eivät siis ole lähteneet rakentamaan kokonaan uutta westerniä ja liimanneet Lucky Luken nimeä sen päälle, vaan sarjakuvien maailmaa käytetään aktiivisesti hyväksi.

Silti juuri nämä tutut hahmot muistuttavat jatkuvasti siitä, kuinka paljon hauskempi kokonaisuus olisi voinut olla. Katsoja tunnistaa nimet, hatut ja lännen arkkityypit, mutta niiden ympäriltä puuttuu usein se pieni ilkikurisuus, joka teki sarjakuvista niin helposti lähestyttäviä.

Näyttävä länsi ei riitä

Visuaalisesti Lucky Luke onnistuu paremmin. Kuivat maisemat, puiset kaupungit, ratsastuskohtaukset, aseet ja puvustus tekevät kokonaisuudesta oikean westernin näköisen. Sarja ei tunnu halvalta televisioversiolta, mikä oli tällaisen sovituksen kohdalla tärkeä lähtökohta.

Näyttävä ulkokuori ei kuitenkaan korvaa rytmiä. Tarina rakentaa Louisen äidin etsinnästä ja laajemmasta salaliitosta tarpeettomankin suuren kokonaisuuden, vaikka Lucky Luke toimii parhaimmillaan huomattavasti yksinkertaisemmassa ympäristössä. Sarjakuvien maailma tarvitsi toisinaan vain pienen lännenkaupungin, pankkiryöstön ja neljä järjettömän huonoa rikollista.

Nettiruudun muista sarja- ja elokuva-arvosteluista löytyy paljon esimerkkejä siitä, kuinka erilaisia suoratoistosarjoja nykyään tehdään. Lucky Luken kohdalla ongelmaksi muodostuu lopulta juuri yritys näyttää nykyaikaiselta suoratoistosarjalta, vaikka vanhan sarjakuvan yksinkertaisuus olisi voinut olla sen suurin vahvuus.

Hahmot ja näyttelijät

Sarjan tärkeimmät kasvot muodostavat yhdistelmän uusia hahmoja ja suoraan Lucky Luken klassisesta maailmasta poimittuja lännen legendoja:

• Alban Lenoir – Lucky Luke: kuuluisa yksinäinen cowboy, jonka kykyihin ja omaan legendaan sarja tällä kertaa myös kyseenalaistaen pureutuu.
• Billie Blain – Louise Willow: 18-vuotias nuori nainen, jonka kadonneen äidin etsinnästä alkaa Luken uusi seikkailu.
• Alice Taglioni – Charlie Willow: Louisen äiti ja tarinan suuren mysteerin keskeinen henkilö.
• Jérôme Niel – Joe Dalton: Daltonin veljesten johtohahmo ja yksi Lucky Luken tunnetuimmista vastustajista.
• Camille Chamoux – Calamity Jane: villin lännen kuuluisa hahmo, joka kuuluu myös Lucky Luke -sarjakuvien vakionimistöön.
• Victor Le Blond – Billy the Kid: toinen sarjakuvista tuttu lännen legenda, jonka kanssa Luke ja Louise joutuvat tekemisiin.
• Sarah Suco – Elisabeth Zee: sarjan omaan suurempaan juonikuvioon liittyvä hahmo.

Hyvä idea jäi puolimatkaan

Disney+:n Lucky Lukesta olisi voinut tulla erinomainen eurooppalainen vaihtoehto amerikkalaisille suoratoistosarjoille. Pohjana on lähes kahdeksan vuosikymmenen historia, valmiiksi tunnetut hahmot ja westernmaailma, jonka kanssa voi tehdä käytännössä mitä tahansa. Alban Lenoir on lisäksi uskottava valinta päärooliin.

Sarja yrittää kuitenkin liian kovasti uudistaa hahmoa. Vakavampi Luke, henkilökohtaiset ongelmat, suuri salaliitto ja modernimpi hahmodynamiikka vievät tilaa siltä yksinkertaiselta komedialta, jota moni juuri Lucky Lukelta odottaa. Hauskoja hetkiä löytyy, mutta niitä joutuu odottamaan liian pitkään.

Kyseessä ei ole huono sarja siinä mielessä, etteikö sitä voisi katsoa loppuun. Se on pikemminkin turhauttava sovitus, koska onnistumisen aineksia näkyy jatkuvasti ruudulla. Idea on hyvä ja vanha sarjakuva ansaitsee uuden televisiotulkinnan, mutta tällä kertaa laukaus menee hieman ohi maalista.