Koska viimeksi sinä itse maksoit käteisellä? Onko sinulle käynyt niin, että olet kaupassa maksanut seteleillä ja kolikoilla, ja kaupan kassa oli hieman ihmeissään saamistaan rahoista. Käteisen käyttö Suomessa on vähentynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2016 käteisellä maksettiin noin 54 % maksutapahtumista, mutta vuonna 2022 osuus oli enää noin 19 %.
Mobiilimaksaminen on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten päivittäisen maksukäyttäytymisen keskuudessa. Mobiilimaksu > käteinen (2022: 7 % vs 6 %).
Vuonna 2024 noin 60 % suomalaisista kertoi käyttävänsä mobiilimaksutapoja säännöllisesti, erityisesti verkkokaupoissa ja henkilöiden välisissä siirroissa, ja koska 96 % suomalaisista käyttää nettiä päivittäin, myös verkkomaksaminen kasvaa jatkuvasti. Markkinoille ja verkon palveluihin on tullut myös koko ajan uusia maksutapoja, kuten Viljo kasinot, joilla on aivan oma maksujen välityspalvelut, tai esimerkiksi ruotsalaiset Trustly ja Zimpler – rahanliike on entistä nopeampaa, ja helpompaa kaikille osapuolille, niin tuottajille kuin ostajille/tilaajille. Suomessa verkkomaksujen määrä on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2024 alkupuoliskolla tehtiin 234 miljoonaa verkkokaupan maksua (11,8 mrd €), mikä oli 14 % enemmän kuin vuotta aiemmin. ISO 20022-sanoman käyttöönotto ja reaaliaikaisten maksujen laajentuminen luovat perustaa entistä älykkäämmille maksujärjestelmille.
Siinä missä tv-katselijoiden ja pelaajien arki on muuttunut vuosi vuodelta, rahaa on ollut käytännössä entistä enemmän käytössä, uusia palveluita on kehitetty jatkuvalla sykkeellä. Mutta pelit ja tv-sarjat kilpailevat muiden vapaa-ajan uusien käyttötarkoitusten kanssa kuten monipuoliset hyvinvointipalvelut ja uudet harrastukset, joita niitäkin syntyy tämän nykyisen yhteiskunnan ja digitalisaation kehittymisen välityksellä.
Televisio ja suoratoisto – mitä seuraavaksi
Koska viimeksi katsoit tavallisesta televisiosta tullutta ohjelmaa, mikä alkoi kello 19.25 ja päättyi 47 minuuttia sen jälkeen? Lineaarinen televisio säilyttää edelleen merkittävän asemansa Suomessa. Vuonna 2024 suomalaiset viettivät keskimäärin noin 2,5 tuntia päivässä lineaarisen television parissa, ja kaupalliset kanavat tavoittavat viikoittain jopa 75 % väestöstä. Suuret massatapahtumat kuten Linnanjuhlat ja presidentinvaalit vetävät edelleen miljoonayleisöjä, mikä osoittaa lineaarisen TV:n suorien lähetysten vetovoiman. Lineaarinen televisio perustui tv-ohjelmaa, joka rakentui päivärytmiin ja ns. primetime aikoihin.
Suoratoisto on ottanut merkittävä roolin erityisesti nuorempien katsojien keskuudessa. Alle 45-vuotiaista Suomessa yli puolet katsoo suoratoistopalveluita enemmän kuin perinteistä televisiota. Tämä trendi on seurausta älytelevisioiden yleistymisestä sekä laajakaistaverkkojen parantumisesta sekä saatavilla olevien suoratoistokanavien lisääntymisestä ja niiden kuukausikulujen matalasta tasosta.
Globaalit alustat kuten Netflix, HBO Max ja PrimeVideo sekä kotimaiset palvelut kuten MTV Katsomo jatkavat kasvuaan. Suoratoiston osuus kasvoi 71 % vuosien 2021 ja 2025 välillä, ja toukokuussa 2025 suoratoisto muodosti jo 44,8 % kokonaiskatsojien ajankäytöstä.
Jos pelien maailmassa pelaajat ovat siirtyneet maksuttomaan pelaamiseen, mutta ovat valmiita entistä enemmän maksamaan pelien sisäisistä lisäominaisuuksista, niin tuleeko vastaava jossain vaiheessa myös enemmän suoratoistokanaville – jo nyt suoratoistokanavat tarjoilevat eri tasoisia asiakkuuksia, mutta harvat niistä tarjoavat pääsyä perusohjelmistoihin maksutta.
Onlinepelit ja maksaminen
Enemmän kuin joka toinen suomalainen aikuinen pelaa kohtuullisen aktiivisesti jotain digitaalista peliä. Monet mobiilisti. Mobiilipelaaminen kasvaa helppouden, ja useasti myös maksuttomuuden kautta. Myös PC ja konsolipelaaminen kasvaa koko ajan, ja uusia pelejä eri genreistä julkaistaan alati kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi GamingCorner kertoo näistä uusista peleistä lähes päivittäin, tarjoten videoita ja linkkejä lisätietoihin. Maksuttomuus on tullut onlinepelaamisen kautta myös kasinopeleihin, kun useimmat nettikasinot tarjoilevat pelinsä demoversioina pelattavaksi 24/7. Mobiilipelaaminen on merkittävä kasvuajuri. Suomessa mobiilipelien markkina‐arvo oli €1,05 mrd vuonna 2021, kasvaen 23 % vuosivauhtia. Mobiilipelit ovat kuitenkin vain osa globaalia pelimarkkinaa, jonka kokonaisarvo oli vuonna 2021 noin 176 miljardia dollaria, ja kasvuvauhti oli yli 8 %!
Online‑peleissä käytetään monipuolisesti eri maksutapoja: luottokortit, digitaaliset lompakot, suorat tilisiirrot verkossa, jotka nykyään siirtävät rahat sekunneissa. Digitaaliset lompakot ja A2A‑maksut kasvavat nopeasti: Suomen digilompakoiden ja A2A‑maksujen CAGR online‑kanavissa on noin 13 % vuoteen 2030 asti. Perinteiset korttimaksut ovat edelleen hallitsevia, mutta niiden rinnalla vaihtoehtoiset keinot ovat yleistyneet. Abonnements-tuotteet (subscription gaming) olivat $16 mrd vuonna 2023 ja niiden kasvuennuste on peräti 40 % vuoteen 2027.
Tuleeko pelaamisesta tuttu maksaminen ja uudet mobiilimaksamisen kanavat ja kasinoilta tutut pikamaksut myös suoratoiston kanaville, maksammeko jatkossa per tv-sarja muutamia senttejä, vai millainen on suoratoiston seuraavan markkina-aseman hakijan kilpailuetu – onko se jollain tavalla liittyväinen sovellettuun maksamiseen? Suomessa YLE tarjoaa suoratoiston maksutta, koska isommat markkinoiden johtavat palvelut tekevät samoin?
Tulevaisuuden viihdekanavat
Jos tällä hetkellä käyttäjänä joudumme surffailemaan palvelusta toiseen, niin onko jatkossa tulossa viihdekanavia, jotka tarjoilevat yhden kanavan, josta saat niin tv-viihteen, pelit kuin kasinon? Nyt Netflix tarjoaa tv-viihteen ja mobiilipelit, mutta koska ja miten niiden pelien rinnalle tulevat myös toisenlaiset pelit?
Online-pelaaminen on ollut digitaalisten maksutapojen kokeiluympäristö ja kehitysalusta. Pelialalla on jo vuosia käytetty mikromaksuja, mobiilimaksuja ja tilausperusteisia ratkaisuja, jotka ovat madaltaneet kynnystä maksaa digitaalisista palveluista.
Suomalaiset pelaajat suosivat erityisesti mobiililompakoita, kuten MobilePay ja Apple Pay, sekä suoria tilisiirtoja pelialustojen välillä. Myös tilauspohjaiset pelipalvelut, kuten Xbox Game Pass tai PlayStation Plus, ovat nostaneet kuukausiveloitteisten palveluiden suosiota. Online-pelaaminen on säädeltyä, ja se on pakottanut maksupalvelut kehittämään petostentorjuntaa, valvontaa ja peliriippuvuuden ehkäisyä tukevia ominaisuuksia. Samoja ratkaisuja nyt sovelletaan laajemmin verkkokauppaan ja suoratoistoon – esimerkiksi maksukaton tai toistuvan veloituksen hallinnan muodossa.
Jos mikään muu ei ole varmaa, niin kehittyminen ja kasvaminen. Toisekseen emme myöskään vielä voi tietää, miten esimerkiksi tekoäly tulee kehittämään viihde -ja pelipalveluita- tuleeko käyttöön entistä enemmän algoritmejä ohjaamaan käyttäytymistämme, vai laajeneeko tarjonta siten, että saamme itse tehdä valintamme ja päätöksemme? Jo nyt niin TikTok kuin Google ohjaavat käyttäytymistämme, ja samoin ovat sanomalehdet tehneet ennen digiaikaa…
Miten sinä haluaisit päättää oman pelaamisesi tai tv-katseluidesi alustan tai kaiken viihteen maksamisen, vai onko sillä edes mitään merkitystä, kunhan se vain toimii?
