Kauhu on vaikea genre, mutta myös erittäin suosittu kirjoissa, elokuvissa, televisiosarjoissa, peleissä ja myös sarjakuvissa. Kauhun tarkoitus on saada ihmisiä jännityksen valtaan ja myös pelkäämään aidosti. Hyvin yleisiä ovat myös niin sanotut jump scare -tapahtumat, jossa kauhistuttava hahmo esiintyy yllättäen kesken rauhallisen tilanteen. Tätä saatetaan tosin tehostaa esimerkiksi jännitysmusiikilla.
Viimeisten vuosien aikana kauhusta on tullut populaarikulttuurissa entistä salonkikelpoisempaa, ja se on vallannut alaa takavuosiin nähden. Tämän myötä kauhun asema on monen mielestä muuttunut ja marginaalisen alagenren sijaan ajatellaan, että kauhusta on tullut osa valtavirtaa.
Tässä artikkelissa pohdimme, onko todella näin ja luomme katsauksen kauhun historiaan, nykyisyyteen ja myös tulevaisuuteen.
Kauhu ennen
Ensimmäisenä kauhukirjana pidetään vuonna 1765 julkaistua The Castle of Otranto -kirjaa ja sen kirjoittajaa Horace Walpolea näin ollen koko genren isänä. Nämä niin sanotut goottiset romaanit olivatkin suosittaja 1700- ja 1800-luvuilla ja jonkinlaisena huipentumana voidaan pitää vuonna 1897 julkaistua Bram Stokerin kirjoittamaa Draculaa.
Kirjojen ulkopuolella kauhu oli lähes eksklusiivisesti populaarikulttuurissa läsnä ainoastaan elokuvissa. Jonkun verran oli olemassa myös kauhusarjakuvia, mutta ne olivat harvassa, eikä niiden suosio ollut merkittävää. Kauhusarjoja ei käytännössä ollut, joskin joissakin jännityssarjoissa oli satunnaisia kauhuelementtejä. Näistä tunnetuin oli kauhuelokuvien mestarin Alfred Hitchcockin juontama ”Alfred Hitchcock presents”. Radion puolella tunnetuin yliluonnolliseen ja kauhuun keskittyvä sarja on 1930-luvulla alkanut amerikkalainen ”Lights Out”. Tämä sarja siirtyi myös lyhytaikaisesti television puolelle.
Kauhuelokuvat sen sijaan ovat olleet olemassa lähes tulkoon elokuvien alkuajoista saakka. Kauhuelokuvien kantaisänä pidetään vuonna 1922 julkaistua saksalaista kauhuelokuvaa Nosferatua, joka perustuu edellä mainittuun Bram Stokerin Dracula-kirjaan. 1960-luvulla päivänvalon näki George Romeron erinomainen Night of the Living Dead, joka toi elävät kuolleet, eli zombit mukaan kauhu-genreen. Tämän jälkeen zombit ovat olleet mukana monissa eri kauhuiteraatioissa.
Draculan tarinaa on kerrottu kymmeniä, ellei satoja kertoja, mutta vuoden 1958 Dracula on edelleen se muistetuin aiheen elokuvista, vaikka jo Nosferatu toi vampyyrit mukaan genreen. Vuoden 1960 Psycho-elokuvaa pidetään puolestaan ensimmäisenä menestyneenä kauhuelokuvana, jossa hahmot ovat ihmisiä, eikä varsinaisia yliluonnollisia elementtejä ole, mikäli pitää Norman Batesin omia hallusinaatioita vain miehen järkkyneen mielen tuotoksina. Draculan tavoin myös Psycho perustuu kirjaan, mutta tässä tapauksessa Robert Blochin kirja julkaistiin vain vuosi ennen elokuvaa.
1980-luku toi monia muistettavia kauhuelokuvahahmoja, kuten Freddy Kruegerin, Jason Voorheesin ja Leatherfacen, mutta 1990-luvulle tultaessa kauhuelokuvat jäivät enemmän marginaaliin. Vaikka suosituista kauhuelokuvasarjoista julkaistiinkin uusia osia, ne eivät yltäneet edeltäjiensä suosioon.
Kauhu on genre, jossa visuaalisuus on aina ollut suuressa roolissa ja siksi kauhupelit eivät lyöneet läpi vielä 1980-luvulla, kun pelaaminen yleistyi. Teknologia ei riittänyt luomaan kauhuelementtejä, ja vaikka suosituista kauhuelokuvista tehtiinkin pelejä, ne eivät pelottaneet ketään, koska immersio puuttui. Kauhupelit nousivat kunnolla suosioon vasta 2000-luvun puolella.
Kauhu nykyisin
Kauhun genre oli lähes kuollut 1990-luvulla, mutta uusi suosio alkoi 2000-luvulla. Tällä kertaa kauhun nousua eivät kuitenkaan tahdittaneet elokuvat, vaan pelit ja tv-sarjat. Peliteknologia on kehittynyt huimin harppauksin, ja kun 80-luvulla kauhuelokuvat eivät pelottaneet vielä ketään heikon grafiikan vuoksi, 2000-luvulla pelien ultrarealistinen grafiikka on mahdollistanut samoja kauhuelementtejä ja jump scare -hetkiä, kuin elokuvat aikaisemmin. Monet näistä peleistä ovatkin nousseet suureen suosioon, kuten Resident Evil, Silent Hill ja The Last of Us. Nämä pelit ovat poikineet lukuisia jatko-osia ja laajentuneet myös elokuvien ja televisiosarjojen puolelle.
Televisiosarjoissa kauhu oli pitkään marginaalissa, mutta 1990-luvun yliluonnollisiin tapahtumiin keskittyvät sarjat Twin Peaks, Salaiset kansiot ja Millennium osaltaan toivat esille potentiaalia. Näissä sarjoissa kauhuelementit olivat kuitenkin harvassa, eikä niitä voi suoranaisesti kutsua kauhusarjoiksi. 2000-luvulla alkanut The Walking Dead lukuisine jatko-osineen kuitenkin toi zombit takaisin myös televisioruudulle ja osaksi valtavirtaa.
Pelissä kauhu on yksi suosituimmista genreistä nykyään, ja uusia kauhupelejä tulee jatkuvasti esiin. Pelit eivät rajoitu vain konsolipeleihin, vaan kauhupelejä on enemmän mobiilipeleissä, lautapeleissä ja verkkopeleissä. Tämä on ilmeistä, kun tarkastellaan Comeon kasino online-pelivalikoimaa, jossa suuri kourallinen sen kolikkopelivalikoimasta on kauhuteemaisia.
Kauhu populaarikulttuurissa
1980-luvun suositut kauhuhahmot tekivät rynnäkön myös t-paitoihin, lounaslaatikoihin ja julisteisiin, ja samaa ilmiötä on alkanut tapahtumaan tässä 2000-luvun uudessa tulemisessa. Zombi- ja vampyyriaiheiset tuotteet ovat lisääntyneet, eikä ole enää noloa mennä naamiaisiin vampyyriksi tai zombiksi pukeutuneena. Myös musiikissa on huomattu kauhun uusi tuleminen ja monet musiikkivideot sisältävät kauhuelementtejä ja on olemassa suosittuja bändejä, jotka perustuvat musiikkinsa kauhuelementeihin. Suomalaisille näistä tutuin on tietenkin Lordi, jonka hirviöiksi pukeutuneet jäsenet toivat Suomelle historiallisen Euroviisu-voiton vuonna 2006.
Voikin hyvällä syyllä sanoa, että populaarikulttuuri on nostanut kauhun taas osaksi valtavirtaa. Suuri tarjonta tietenkin luo uusia haasteita, sillä shokkielementtiä on enää todella vaikea luoda, koska kaikki on jo nähty ja tehty. Joukosta erottuminen on entistä vaikeampaa. Tulevaisuudessa kehittynyt teknologia saattaa kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia näille shokkielementeille esimerkiksi virtuaalitodellisuuden jatkuvan kehityksen myötä. Jump scare -efekti voi olla entistä sykähdyttävämpi, kun virtuaalinen mörkö hyökkääsuoraan silmille elokuvaa katsellessa tai pelatessa.
Yhteenveto
Kauhu on suosittu genre nykyisin ja populaarikulttuurissa luonnollisesti ruokitaan suosittua ilmiötä. Kauhu-genreen liittyvät vaatteet ja muut tuotteet myyvät ja lisääntyvä kysyntä lisää myös tarjontaa. Kauhusarjoja, -elokuvia ja -pelejä julkaistaan tiuhaan tahtiin ja niihin liittyvät oheistuotteet tekevät myös kauppansa. On paljon ihmisiä, jotka eivät katso kauhuelokuvia tai -sarjoja lainkaan, koska eivät pidä pelkäämisen tunteesta, mutta joillekin taas parempaa viihdettä ei olekaan kuin hirviöt ja verellä mässäily, sekä tietenkin jump scare -hetket, joissa säikähtää lähes ulos housuistaan.
Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä kauhubuumin hiipumista lähitulevaisuudessa, vaan päinvastoin, tuntuu siltä, että suosion huippua ei ole nähty. Uusi virtuaaliteknologia tuo todennäköisesti kauhu-genrelle huomattavan arsenaalin aseita lisää, sillä se mahdollistaa entistä realistisempia kauhuelementtejä, jotka saavat paatuneimmankin kauhutuotteiden kuluttajan jännityksen äärirajoille.
