Kosto alkaa tukiryhmästä
The Revenge Club saapuu MTV Katsomoon keskiviikkona 1. heinäkuuta, ja sarja tuo kesän katseluun juuri sellaista tummaa huumoria, joka sopii hyvin iltoihin, jolloin kepeä viihde saa olla vähän vinoa. MTV Katsomo+ -tilauksella julkaistava uutuus kertoo kuudesta ihmisestä, joita yhdistää sydänsurujen lisäksi tunne siitä, että joku pääsi liian helpolla. Sarjan lähtökohta on yksinkertainen, mutta se muuttuu nopeasti paljon ilkikurisemmaksi, kun eroryhmän jäsenet eivät tyydy vain purkamaan tuntojaan.
Sarjassa tukiryhmään saapuvat ihmiset ovat kokeneet hylkäämistä, pettämistä ja nöyryytystä, eikä kukaan heistä tunnu olevan erityisen valmis antamaan anteeksi. Heidän välilleen syntyy liitto, joka alkaa ensin harmittomana ajatuksena pienistä vastaiskuista. Pian ryhmä kuitenkin huomaa, että toisen puolesta tehty kosto voi tuntua oudon vapauttavalta, vaikka se samalla avaa oven aivan väärään suuntaan.
The Revenge Club ei asetu siististi yhteen lokeroon, sillä se liikkuu draaman, rikosjuonen, trillerin ja komedian rajamailla. Sarjan perusidea on herkullinen siksi, että se nojaa tunnistettavaan tunteeseen, mutta vie sen kauas arkisesta mittakaavasta. Jokainen on joskus kuvitellut napakan vastauksen väärään hetkeen, mutta tässä sarjassa fantasiasta tulee toimintasuunnitelma.
Mustaa huumoria
The Revenge Club käyttää eroa ja sydänsuruja polttoaineena, mutta se ei vaikuta olevan pelkkä surumielinen draama rikkoutuneista suhteista. Sarjan huumori syntyy tilanteesta, jossa aikuisten ihmisten pitäisi hakea apua, mutta he päätyvät rakentamaan oman epävirallisen kostoklubinsa. Aluksi kyse on kepposista, pienistä nöyryytyksistä ja nokkelista iskuista, jotka tuntuvat ryhmän mielestä lähes oikeutetuilta.
Tumman humoristinen sävy tekee sarjasta koukuttavan, sillä katsoja joutuu seuraamaan, milloin hauska ajatus muuttuu vaaralliseksi. Kun ryhmä oppii käyttämään jäsentensä erilaisia taitoja, koston kohteet eivät enää kohtaa vain yksittäisiä purkauksia. He joutuvat kokonaisen joukon suunnitelmien kohteeksi, ja samalla sarja alkaa kysyä, kuka lopulta hallitsee peliä.
Sarjan viehätys rakentuu juuri tästä epämukavasta ristiriidasta. Katsoja voi ymmärtää hahmojen loukkaantumisen, mutta samalla heidän ratkaisunsa alkavat näyttää yhä järjettömämmiltä. Kun kosto muuttuu tavaksi käsitellä kipua, siitä tulee vähemmän vapauttavaa ja enemmän riippuvuutta muistuttavaa toimintaa.
Tähdet nostavat odotuksia
The Revenge Clubin näyttelijäkaarti on yksi sarjan suurimmista vetonauloista. Mukana nähdään Aimee-Ffion Edwards, joka tunnetaan muun muassa Peaky Blindersista, sekä Martin Compston, jonka moni yhdistää Line of Duty -sarjan intensiiviseen maailmaan. Heidän lisäkseen sarjassa nähdään Shetland-tähti Douglas Henshall, The Devil’s Hourista tuttu Meera Syal ja Barbie-elokuvassakin nähty Sharon Rooney.
Näyttelijöiden taustat vihjaavat, että sarja voi saada paljon irti sekä draamasta että komediasta. Compstonin ja Henshallin kaltaiset nimet tuovat mukanaan rikosdraaman painoa, kun taas Syalin ja Rooneyn läsnäolo avaa tilaa terävälle, lämpimälle ja joskus hyvin mustalle huumorille. Edwards puolestaan sopii hyvin tarinaan, jossa kontrolli, pettymys ja äkillinen romahdus voivat elää samassa roolissa.
Sarjan hahmot eivät vaikuta olevan vain saman ongelman eri versioita, vaan jokaisella on oma syynsä tarttua kostoon. Yksi voi haluta takaisin arvokkuutensa, toinen etsii hallinnan tunnetta ja kolmas haluaa vain nähdä jonkun toisen kärsivän hetken. Tämä tekee ryhmästä kiinnostavan, koska liitto voi olla vahva vain niin kauan kuin kaikilla on sama suunta.
Erosta tulee peli
Sarjan asetelma toimii siksi, että eroryhmä on yleensä paikka, jossa pitäisi opetella päästämään irti. The Revenge Club kääntää ajatuksen päälaelleen ja muuttaa terapeuttisen tilan takahuoneeksi, jossa haavat muuttuvat suunnitelmiksi. Kun ihmiset jakavat kokemuksiaan, he eivät löydä pelkästään vertaistukea, vaan myös uudenlaisen tavan toimia.
Tämä tekee sarjan maailmasta herkullisen vaarallisen. Hahmot eivät ole ammattirikollisia eivätkä kylmäverisiä suunnittelijoita, vaan tavallisia ihmisiä, joiden tunteet ovat liian tuoreita ja ylpeys liian kolhittu. Juuri siksi pienet ideat voivat kasvaa suuremmiksi, sillä kukaan ei halua olla ensimmäinen, joka myöntää rajan tulleen vastaan.
The Revenge Club näyttää myös, miten helposti oikeudenmukaisuuden kaipuu muuttuu omankädenoikeudeksi. Kun ryhmä alkaa jakaa omia oikeuden iskujaan, se rakentaa itselleen moraalin, jossa kipu oikeuttaa lähes kaiken. Tämä tekee tarinasta muutakin kuin nokkelan kostokomedian, sillä sen alla kulkee ajatus siitä, miten vaikeaa katkeruudesta on irrottautua.
Kaikki jaksot heti
MTV Katsomo julkaisee The Revenge Clubin kaikki kuusi jaksoa kerralla, mikä tekee sarjasta selvän maratonvalinnan. Kuuden jakson mitta sopii hyvin tarinalle, jossa alkuasetelma on vahva ja tapahtumien pitää kiristyä nopeasti. Katsojan ei tarvitse odottaa viikoittain seuraavaa käännettä, vaan koko kostokierteen voi katsoa omassa tahdissa.
Tämä julkaisutapa tukee myös sarjan koukuttavaa rakennetta. Kun ensimmäiset kepposet johtavat uusiin päätöksiin, jaksojen väliin ei välttämättä halua jättää pitkää taukoa. Tumman huumorin ja rikosjuonen yhdistelmä toimii usein parhaiten silloin, kun katsoja pysyy hahmojen vääristyvässä logiikassa mukana.
Koukuttavat sarjauutuudet ovat suoratoistopalveluille tärkeitä juuri siksi, että ne antavat katsojalle selkeän syyn palata palveluun tai jäädä sen äärelle pidemmäksi aikaa. The Revenge Clubin kohdalla koukku on helppo ymmärtää, sillä sarja yhdistää tutun ihmissuhdedraaman epätavalliseen rikosleikkiin. Se lupaa viihdettä, jossa nauru voi tulla vähän väärässä kohdassa.
Miksi sarja kiinnostaa
The Revenge Clubin kiinnostavuus ei perustu vain kostoon, vaan siihen, miten sarja näyttää koston yhteisöllisenä toimintana. Yksin tehty kosto olisi synkkä ja suoraviivainen tarina, mutta ryhmän kautta siitä tulee sosiaalinen rituaali. Hahmot rohkaisevat toisiaan, ruokkivat toistensa katkeruutta ja rakentavat yhteyttä, joka tuntuu ensin parantavalta.
Sarjan asetelma on samalla ajankohtainen, koska se osuu aikaan, jolloin katsojat pitävät yhä enemmän lajeja sekoittavista draamoista. Kevyeltä näyttävä tarina voi muuttua trilleriksi, ja synkkä aihe voi saada komediallisen pinnan. The Revenge Club käyttää tätä vaihtelua edukseen, jos se onnistuu pitämään hahmot tarpeeksi kiinnostavina myös silloin, kun juoni karkaa käsistä.
Sarjan pohjalla oleva kysymys on silti vanha ja tehokas. Kannattaako kostaa, jos se ei lopulta korjaa mitään. The Revenge Club ei vaikuta lupaavan helppoa vastausta, vaan näyttää tilanteen, jossa jokainen isku voi tuntua ensin voitolta ja myöhemmin velalta.
Katsojan muistilista
The Revenge Club sopii erityisesti katsojalle, joka pitää brittisarjojen kuivasta huumorista, epätäydellisistä hahmoista ja moraalisesti epäilyttävistä ratkaisuista. Sarja ei kuulosta puhtaalta hyvän mielen tarinalta, mutta juuri siksi se voi olla kesän kiinnostavimpia lisäyksiä MTV Katsomossa. Hahmojen kipu, näyttelijäkaartin kokemus ja kostoteeman absurdius muodostavat yhdistelmän, jossa on paljon viihdearvoa.
Sarjaa odottavan kannattaa huomioida ainakin nämä asiat:
- The Revenge Club alkaa MTV Katsomossa keskiviikkona 1.7.
- Sarja on katsottavissa MTV Katsomo+ -tilauksella.
- Kaikki kuusi jaksoa julkaistaan kerralla.
- Tarina seuraa eroryhmää, joka ajautuu kostamaan jäsentensä puolesta.
- Näyttelijöinä nähdään muun muassa Aimee-Ffion Edwards, Martin Compston, Douglas Henshall, Meera Syal ja Sharon Rooney.
- Sarjan sävy yhdistää tummaa huumoria, draamaa, rikosjuonta ja trillerimäisiä käänteitä.
The Revenge Club on hyvä esimerkki sarjasta, jossa koukku syntyy yksinkertaisesta ajatuksesta ja sen vaarallisesta paisumisesta. Eron jälkeinen kipu on tuttua monelle, mutta sarjan maailma vie sen paikkaan, jossa vertaistuki alkaa muistuttaa rikollista tiimityötä. Siksi uutuus voi puhutella sekä rikosdraamojen ystäviä että katsojia, jotka etsivät suoratoistosta jotain hieman kierompaa.
Tietolähteet
Tietolähteinä on käytetty MTV Katsomon ohjelmatietoja, Paramount+ sarjakuvausta, IMDb sarjatietoja, British Comedy Guiden jakso- ja ohjelmatietoja, The Guardianin arviota sekä The Timesin arviota.
