Netflixin kahdeksan osainen minisarja Pieces of Her kertoo yksinhuoltaja äidin Lauran (Toni Collette) ja tämän tyttären Andyn (Bella Heathcote) matkaa kohti toistensa tuntemista. Naiset asuvat pienessä ja syrjäisessä merenrantakylässä, kunnes Laura pelastaa Andyn, ja kaikki tallentuu kameroille, ja kohta on ympäri maata jaettuna – sankariäiti pelasti ravintolan asiakkaat!
Piece of Her on Netflixin jännityssarja, joka perustuu Karin Slaughterin samannimiseen romaaniin
Sarja sijoittuu aluksi pieneen kaupunkiin, mutta muuttuu nopeasti suureksi mysteeriksi, jossa on mukana salaliittoja ja vaarallisia henkilöitä. Katsojat pääsevät seuraamaan jännittävää matkaa, kun Andy ja hänen äitinsä suhde kehittyy ja menneisyyden salaisuudet alkavat paljastua.
Sarjaa seuratessa käy nopeasti ilmi, että Laura salaa jotain, ja Andylle tulee pakonomainen tarve saada tietää, mistä on kyse, mutta hän ei voisi villeimmissä unelmissaankaan tietää, mistä oikeasti on kyse ennenkuin tarina alkaa selventyä jakso jaksolta.
Sarjan kantava voima on vahva näyttelijäkaarti, johon kuuluvat muun muassa Toni Collette, joka esittää Laura Oliveria, näennäisesti tavallista naista, jolla on synkkä menneisyys. Bella Heathcote näyttelee Andy Oliveria, tytärtä, joka joutuu keskelle vaarallista ja arvaamatonta maailmaa. Colletten ja Heathcoten vahvat roolisuoritukset ovat keskeisessä roolissa tarinan tunteikkaassa syvyydessä ja jännityksessä.
Muita merkittäviä näyttelijöitä ovat esimerkiksi Omari Hardwick, joka esittää Gordon Oliveria, ja Jessica Barden, joka esittää nuorempaa versiota yhdestä keskeisestä hahmosta. Näyttelijöiden työ auttaa juurruttamaan tarinan emotionaaliseen todellisuuteen samalla, kun mysteeri vähitellen avautuu. Unohtamatta myös monesta muusta sarjasta tuttua Gil Birminghamia, joka esittää sarjassa Charlieta.
Juonen kohokohdat ja teemat
Yksi Piece of Her -sarjan avainpiirteistä on se, miten se yhdistelee tavallisen arjen ja räjähtävän jännityksen. Sarja onnistuu yhdistämään trillerin ja draaman elementit, kun Andy selvittää äitinsä piilotettuja salaisuuksia. Taustalla paljastuu rikoksia, petoksia ja vaarallisia tilanteita.
Sarja käsittelee syvällisesti äiti-tytär-suhteita, traumaa ja selviytymistä. Nämä teemat sulautuvat suurempaan kertomukseen siitä, kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään suojellakseen perhettään ja mitä tapahtuu, kun totuus on liian vaarallinen paljastettavaksi.
Sarjassa olisi ollut aineksia pidempäänkin, jos nyt sivurooliin jääneet ekoterrorismi, lääketeollisuus ja presidenttipeli olisi otettu enemmän mukaan tarinan juoneen. Nyt lyhyenä sarjana moni asia jää vain maininnan tasolle ja katsojan on luotettava, että asiat menevät eteenpäin, niin kuin tapahtuukin. Esimerkiksi kuka Nick Harp (Joseph Dempsie) oikeasti on, vai onko tulossa vielä toinenkin kausi tätä sarjaa? Voi hyvinkin kuvitella ensimmäisen kauden jälkeen, että toinen kausi voisi olla mahdollinen.
Pieces of Her eli Menneidyyden jäljet on sopivan pitkä katseltavaksi vaikka viikonloppuna. Se ei ole missään mielessä genrensä parhaimpia, mutta ihan katseltava kaikessa yksinkertaisuudessaan ja omalla tavallaan sutaisten tehtynä. Tätä kuitenkin voi suositella, jos etsit pientä jännitysä, äiti/tytär tarinaa, ja nopeata katseltavaa useamman kauden katsomisen sijasta.
Älä lue pidemmälle, jos et halua todellisia spoilereita ……
Jane Queller on teini-ikäinen pianon ihmelapsi ja korruptoituneen miljonäärin perijätär, jonka elämä kääntyy päälaelleen hänen kohdatessaan ja rakastuessaan Army of the Changing World -liikkeen johtajaan (ja kehittyvään kotimaiseen terroristiin) Nick Harpiin. Laura Oliver taas on keski-ikäinen yksinhuoltajaäiti, jonka rauhallinen elämä katkeaa, kun hän pysäyttää aseistautuneen hyökkääjän paikallisessa ravintolassa, ja hänestä tulee yhdessä yössä kuuluisa. Nämä kaksi naista vaikuttavat olevan täysin erilaisia, mutta he ovatkin yksi ja sama henkilö.
Pieces of Her seuraa Lauraa, jota esittää Toni Collette, kun hän joutuu poistumaan todistajansuojelusta ja kohtaamaan menneisyytensä Janena, jota näyttelee Jessica Barden. Janen kasvutarina, mukaan lukien keskeiset hetket, jotka johtavat hänet hallituksen suojeluun, avautuu takaumien kautta, jotka syvenevät kauden toisella puoliskolla. Minkie Spiro ohjasi kaikki kahdeksan jaksoa, ja hänen tehtävänään oli kuvata Janen trauman kehittymistä useiden vuosikymmenten, kahden eri identiteetin ja kahden eri näyttelijän kautta. ”Trauma aiheena kiehtoo minua valtavasti”, Spiro kertoo. ”Minua kiinnosti käsitellä sekä nykytraumaa että sitä, miten trauma nostaa päätään vuosien kuluttua.”
Janen trauma ja eri näyttelijöiden tulkinnat
Paljon Janen traumasta esitetään ruudulla — hänen suhteensa isäänsä, Nickin väkivaltainen ja pakkomielteinen rakkaus häntä kohtaan ja lopulta murha, joka johtaa hänen muutokseensa Laura Oliveriksi. Kuitenkin useita kohtia Janen menneisyydestä jää mysteeriksi, kuten hänen lapsuutensa ja äitinsä kuolema. Vaikka Collette ja Barden esittävät samaa hahmoa, jolla on sama lapsuuden taakka, he eivät oikeastaan koskaan keskustelleet Janesta. He eivät edes tavanneet kuvauksissa.
Collette kertoi Tudumille, että hän yritti ottaa yhteyttä Bardeniin sähköpostitse, mutta Barden halusi tehdä oman tulkintansa hahmosta. Sen sijaan, että he olisivat jakaneet ajatuksiaan hahmosta, he vaihtoivat viestejä kuvauksista Australiassa ja pianonsoiton harjoittelun haasteista. ”Mutta meillä molemmilla oli Minkie, ja Minkie oli se silta”, Collette kertoo. Vaikka Barden ja Collette esittivät nuorempaa ja vanhempaa versiota samasta henkilöstä, Barden huomauttaa: ”Me emme esittäneet samaa hahmoa.”
Käsien symboliikka ja yhteys
Jane ja Laura ovat yhteydessä traumansa kautta, mutta visuaalisesti heidän ainoa yhteytensä on heidän kättensä kautta. Niissä harvoissa kohtauksissa, joissa aikajänteet limittyvät, kamera keskittyy heidän käsiinsä. Kädet ovat merkittävä osa Janen identiteettiä pianistina ja edustavat hänen siirtymistään yhdestä identiteetistä toiseen. Jane ottaa ensimmäisen askeleensa kohti isänsä jättämistä, kun hän tahallaan vahingoittaa kättään, jota isä käyttää hallitakseen häntä. Vastaavasti Laura käyttää kättään pysäyttääkseen hyökkääjän, mikä aloittaa hänen paluunsa menneisyyteen.
Sarjan kolmannessa jaksossa nämä kaksi tarinaa kohtaavat, kun Laura tutkii loukkaantunutta kättään, taustalla soi piano, ja näemme välähdyksiä Janen käsistä. ”Minulle on todella kiehtovaa yhdistää aikajänteet tunteen kautta”, Spiro selittää. ”Piano tai vamma oli yksi tapa, jolla käsi toimi visuaalisena siltana.”
Pianonsoiton merkitys Janen elämässä
Kädet olivat avain Janen ja Lauran selviytymisessä, ja ne olivat myös tärkeä sisäänpääsy hahmon ymmärtämiseen, erityisesti Bardenille, joka opiskeli kuukausia pianonsoittoa valmistautuessaan rooliinsa. Spiro näki pianon olevan emotionaalinen ja visuaalinen läpikulku Janesta Lauraan. Jane oli lapsuudessaan kurinalainen pianisti, ja tämä kyky keskittyä auttoi Lauraa todistajansuojelussa, mutta samalla se mahdollisti trauman eristämisen.
Pidättäytyminen yhdistämästä Janea ja Lauraa — ja Bardenia ja Collettea — kuvastaa Lauran omaa irtautumista menneisyydestään. Tämä toimi teemoiltaan hyvin, mutta päätös, ettei näyttelijöitä laitettu keskustelemaan hahmosta, toi mukanaan riskin siitä, etteivät katsojat yhdistäisi Janea ja Lauraa. ”Se oli rohkea päätös tehdä se näin”, Spiro sanoo. ”Mutta uskon, että se kannatti.”
Tuleeko toista kautta? Vaikka tarinassa sellaiseen olisi kyllä materiaalia, perustuu ensimmäinen kausi vuoden 2018 Karin Slaughterin tekstiin, eikä sille ole tehty jatkoa…. koskaanhan ei voi sanoa, ei koskaan, mutta emme usko että tästä olisi toista kautta tulossa.
