Äänikirjat vs suoratoisto

Ajankohtaista

Oletko sinä enemmän katselija vai kuuntelija? Kuuntelitko aikoinaan radion kuunnelmia vai olivatko Hitchcockin iltamyöhäiset elokuvat suosikkejasi?

Nyt tarjolla on kymmeniä kanavia, satoja sarjoja suoratoiston kautta, mutta myös kuunneltavat palvelut ovat kehittyneet äänikirjojen ja podcastien kautta.

Äänikirjojen, podcastien ja musiikin kuunteluun liittyy tämä Tilastokeskuksen julkaisema mielenkiintoinen tilasto. Siitä näkee, kuinka musiikin kuuntelu netissä vähenee iän myötä. Tilasto antaa myös vähän osviitaa sille, että mitä vanhemmaksi tulemme, alamme arvostaa enemmän myös muita lähteitä kuin internet, tai sitten se vain kertoo meneillään yhä olevasta muutoksesta kuuntelemisemme kehitykseksä. Ja jos äänikirjojen kuuntelu jatkaa kasvuaan, miten käy proosan lukemiselle?

Internetin käyttö musiikin, podcastien ja äänikirjojen kuunteluun 2019, %-osuus väestöstä 1)

 Musiikin kuunteluPodcastien kuunteleminenÄänikirjojen kuunteleminen
16-24v985718
25-34v955625
35-44v903621
45-54v781811
55-64v6499
65-74v3755
75-89v1321
 
Opiskelija985919
Työllinen833117
Eläkeläinen3344
 
Perusasteen koulutus582511
Keskiasteen koulutus712512
Korkea-asteen koulutus772817
 
Pääkaupunkiseutu783618
Suuret kaupungit732915
Muut kaupunkimaiset kunnat682312
Taajaan as/maaseutum. kunnat621910
 
Miehet712811
Naiset682415
 
Kaikki692613

Äänikirjoja on Suomeksi saatavilla tuhansi ja palveluita on jo useita. Monet palveluista tarjoavat kuukausihinnoiteltua kokonaisuutta, joka mahdollistaa niin monen kirjan kuuntelun kuin haluat. Tarjolla ovat mm. Bookbeat, Storytel, Elisa Kirja sekä Nextory.

Vuonna 2019 Suomen suosituimmat äänikirjat olivat muuten Jari Tervon kirjoittama elämänkerta Vesa-Matti Loirista. Kirjan on lukenut ääneen Eero Saarinen. Toiseksi eniten kuunteluja keräsi Heather Morriksen Auscwitchin tatuoija ja kolmanneksi eniten Jo Nesbø Veitsellä. Listoilla olivat korkealla myös suomalaiset Enni Mustonen ja Sotaleski, Juha Rautaheimo Hermolla ja Holmuo & Gustafsberg Karhuryhmällä.

Äänikirjojen suosiota on nostanut myös se, että useat palveluntuottajat antavat sinun kuunnella ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi. Tällä tavalla sinut saadaan äänikirjojen maailmaan, ja mikäli ehdit ensimmäisen kuukauden aikana kuunnella parikin kirjaa, voi olla että jatkat automaattisesti tilaustasi.

Äänikirjojen käyttö nykyaikana on hyvinkin ymmärrettävää sillä harrastamme paljon liikuntaa ja vapaa-ajan aktiviteettejä, joiden aikana voimme myös kuunnella kirjoja. Toisaalla tuhannet suomalaiset pendelöivät kodin ja työpaikan väliä päivittäin ja mikä sen parempi julkisissa kulkuneuvoissa kuin laittaa kuulokkeet korvilla ja kuunnella suosikki kirjailijaa tai suosikki radiokanavaa podcastina. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietojen mukaan erityisasiantuntijoista 185 000 ja asiantuntijoista 165 000 henkilöä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella vuonna 2017.

Työlliset Ammattiluokitus 2010:n pääluokkien ja pendelöinnin mukaan vuonna 2017

Suoratoistopalvelut ja vapaa-aikasi

Suoratoistopalvelutkin käyttävät samaa tyyliä kuin äänikirjat, eli saat useimmiten ensimmäisen kuukauden maksutta. Sinun pitää vain rekisteröityä ja antaa maksukorttisi tiedot. Tilauksesi jatkuu sitten automaattisesti, jos et erikseen lähde sitä päättämään ja monet eivät viitsi lopettaa tilaustaan vaan antavat suoratoistokanavien jäädä päälle, vaikkeivat välttämättä ensimmäisen kuukauden jälkeen enää palvelua niin paljoa käyttäisi. Kyse on kuitenkin molemmissa palveluissa pienestä muutaman euron rahasta, johon käytännössä lähes jokaisella perheellä on varaa.

Suomalaiset ja lukeminen

Vuonna 2019 kirjastojen tilastojen mukaan lähes kaksi miljoonaa suomalaista lainasi kirjastosta jotain. Se tarkoittaa noin 36 % väestöstä. Fyysisiä kirjastokäyntejä kirjattuun keskimäärin 25 kertaa per lainaaja eli lähes 54 miljoonaa käyntiä ja verkossakin yli 46 miljoonaa vierailua.
Suomi on vuosia ollut kirjastojen käytön kärkimaa maailmassa. Tilastojen mukaisesti musiikin ja elokuvien lainausmäärät ovat edelleen alskussa mutta e-kirjat jae-lehdet ovat selkeässä nousussa vaikka kokonaismäärät ovat edelleen todella pieniä. Lisäksi kirjastot ovat viime vuosina panostaneet uusien kirjojen hankinnoissa nimenomaan lapsiin, ja lasten aineistojen lainaus onkin noussut parilla prosentilla. Myös kirjastojen järjestämiin lukutaito- ja tiedonhakukoulutuksiin on osallistuttu vuosittain ahkerasti ja lukutaitokursseilla on käynyt vuosittain lähes 250 000 osallistujaa ja tiedonhakukursseilla lähes 200 000 osallistujaa.