Disney +:n Class of 09 kertoo FBI:n etsivistä ja alati kehittyvästä digitaalisesta valvonnasta, mitä mahdollisuuksia sillä on ja mitä kauhuskenarioita siihen voi liittää. Class of 09 ei vie näitä kauhunäkymiä aivan Terminaattorin tasolle, mutta vähän sinnepäin.
Disneyn Class of 09 kertoon nimensä mukaisesti FBI Quanticon koulutuskeskukseen vuonna 2009 tulevista kokelaista ja näiden koulutuksesta sekä jatkourasta. Sarja on hieman erikoinen siinä, että se poukkoilee kolmessa (+1) aikavyöhykkeessä eli menneisyydessä vuodessa 2009, nykyisyydessä vuodessa 2023 tai 2025 ja tulevaisuudessa kymmenen vuoden päästä 2034- ja tämä tekee sarjan seuraamisen välillä hieman haastavaksi vaikka samat henkilöt ovat mukana eri aikakausilla eri vaiheessa omalla urallaan.
Class of 09 esittää ajanmukaisen kysymyksen tietotekniikan ja digitalisaation hyväksikäytöstä lainvalvonnassa, mutta meneekö sarja hieman överiksi. Se on tavallaan draamaa, tavallaan toimintaa, mutta yrittääkö se samalla nostaa jotain amerikkalaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä esille, siinä varsinaisesti onnistumatta.
Pääosissa nähdään FBI etsivä Poet (Kate Mara), joka tulee FBI:n piiriin terveydenhuollosta, etsivä Hour Nazari (Sepideh Moafi) joka tulee MIT:n IT-nerona, etsivä Lennix (Brian J.Smith) jonka poliitikko vanhemmat uskovat poikansa FBI uran auttavan myöhemmin politiikassa ja etsivä Tayo (Brian Tyree Henry), joka haluaa kaikille tasapuolisen kohtalon – yhdestä näistä henkilöistä tulee sarjassa lopulta FBI:n pomo.
Class of 09, jonka on luonut ja käsikirjoittanut brittiläinen Tom Rob Smith, tunnetaan parhaiten amerikkalaisille hänen työstään ”The Assassination of Gianni Versace” -sarjan parissa, joka on osa Ryan Murphyn ”American Crime Story” -antologiaa. Tämä kausi, aliarvostettu mestariteos, sekoitti totutun rikostarinan kronologian, alkaen kuuluisasta murhasta ja palaten taaksepäin Andrew Cunanin sarjamurhaajan uran läpi. Class of 09 ottaa yhtä epätavanomaisen lähestymistavan, jakamalla tarinansa kolmeen erilliseen aikajanaan kertoakseen varoittavan tarinan, joka ulottuu vuosikymmenten yli. – mutta tällä kertaa tämä tapa ei toimi.
Poet, entinen sairaanhoitaja, joka huolehtii ensin muista; Hour, iranilaispakolaisten kaapista tullut tytär; Lennix , etuoikeutetusta perheestä tuleva nuorukainen, joka täyttää vanhempiensa odotukset; ja Tayo , vakuutusjohtaja Heitä ohjaavat alussa Quanticossa Drew (Brooke Smith) ja Gabriel (Jon Jon Briones), kaksi ohjaajaa, jotka mentoroi parhaiten menestyviä rekryttejä – ja armottomasti karsivat alisuorittajat. Ryhmän väliset yhteydet, ristiriidat ja erimielisyydet alkavat heidän ensimmäisistä päivistään akatemiassa, laajentuen suuremmiksi kuiluiksi ja korkeammiksi panoksiksi.
Class of 09 pitää selvän eron kolmen pääjuonteensa välillä. Ohjaajat Joe Robert Cole, Amanda Marsalis ja Steven Canals luovat erilliset estetiikat kuhunkin aikajanaan, välttäen sekavuutta, joka voi syntyä monimutkaisten trillerien kanssa. Vuosi 2009 on lämpimämpää palettia, nostalgisella vivahteella; vuosi 2034 sisältää hienovaraisia tieteisfiktion elementtejä, kuten itseajavat autot ja Poetin uusi proteesililma; vuosi 2023 on suoraviivainen draama. Sarjassa ei ole ”Westworld”-tyylistä juonen piilottelua, ja Class of 09:n edetessä on selvää, että jokainen alajuoni palvelee tarkoitustaan. Takaumat rakentavat tarinan emotionaalisen perustan, nykyhetki esittää kriisin, joka johti FBI:n toimintatavan muuttamiseen, ja tulevaisuus näyttää päätöksen seuraukset.
Ongelmana Class of 09:ssä on, että se on melkein liian ovelasti rakennettu. Se on sarja, joka on suunniteltu paremmin hypoteesien tutkimiseen ja argumentin edistämiseen kuin syvän yhteyden luomiseen yleisönsä kanssa. Tämä etäisyys johtuu osittain useista aikajanoista, jotka vetävät toiminnan eteen- tai taaksepäin ennen kuin katsoja ehtii mukavasti sijoittua mihinkään skenaarioon. Mutta se juontaa myös juurensa siitä, miten neljässä kahdeksasta kriitikoille tarjotusta jaksosta Smithin käsikirjoitukset kohtelevat hahmoja enemmän ideoiden lähettiläinä kuin yksilöinä, joilla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi Hourin identiteettiä käytetään suurelta osin selittämään hänen varhaista innokkuuttaan ohjelmaan, joka siirtää päätöksenteon pois virheellisiltä, puolueellisilta yksilöiltä. Sarjan pääantagonisti on hahmoteltu laajoilla piirteillä Ammon Bundy -tyylisenä valkoisena ylivaltana, joka on linnoittautunut Montanan maatilalleen. Mutta hänen pääasiallinen tarkoituksensa on muuttaa nykyhetken Tayo johtajaksi, joka voimakkaasti puolustaa uutta status quota. Tayolle mielenrauha on sen arvoinen, että hän hyväksyy järjestelmän, joka on tehnyt lähes kaikki hänen agenttinsa tarpeettomiksi, tekee päätöksiä heidän puolestaan ja joskus pidättää epäiltyjä ennen kuin he ovat tehneet rikoksen.
Sarja on juuri ja juuri katsottavien tv-sarjojen listalle yltävä.
