Eletään 1500-lukua (1536) ja Englannissa on meneillään sisäinen valtataistelu, missä valta vaatii rahaa ja rahaa ja omaisuutta olisi otettavissa kirkolta. Eletään siis myös muutoksen aikaa englantilaisessa uskonvapaudessa. C.J.Sansom kirjoitti murhamysteerin sijoittuen tähän Tudorin-aikaan ja kuningas Henry 8:n aikakaudelle. Kuninkaan oikea käsi Thomas Cromwell (Sean Bean) on juuri mestannut kuninkaan vaimon aviorikkomuksesta ja saanut tietää, että hänen asiamiehensä on tapettu pohjoisessa Scarnsean munkkiluostarissa. Disneyn Shardlake tuo mielenkiintoisen vaihtelun katseltavaksi.
Matkaan lähetetään Cromwellin luottomiehet lakimies Matthew Shardlake (Arthur Hughes) sekä hänen turvakseen nuori suojatti Jack Barack (Anthony Boyle). Heillä onkin edessään melkoinen tehtävä, sillä munkit haluava pitää omat asiansa itsellään – ja vaikka luostarissa asustelee satakunta ihmistä, ovat Shardlaken ja Barackin tutkimukset lähinnä munkkien haastatteluja.
Disneyn Shardlake on neljän jakson minisarja, missä ajassa päästään brittityyliin ihastelemaan brittien tapaa tehdä murhamysteeri. Varsinkin kun tätä tekelettä on odotettu tehtäväksi jo 20 vuotta, jolloin oikeudet sarjan tv-esitykseen hankittiin.
Shardlake on monimutkainen ja kerroksellinen henkilöhahmo, joka vangitsee huomion heti ensikohtaamisesta. Hän on kunniallinen ja moraalisesti vahva hahmo, johon lukijat ja katsojat voivat luottaa ja jonka puolesta he voivat juurtua, mutta samalla hän on viallinen ja täynnä itsepäilyä. Hänen vammansa tekee hänestä ulkopuolisen ja ennakkoluulojen kohteen omassa ajassaan, mikä lisää hänen hahmonsa syvyyttä ja monitahoisuutta.
Näyttelijä Hughes tulkitsee Shardlakea tavalla, joka tuo tämän monimutkaisuuden esille jokaisessa kohtauksessa. Hän onnistuu välittämään sekä Shardlaken henkilökohtaisen itsevarmuuden että hänen älyllisen kyvykkyytensä ja yksityiskohtien huomioon ottamisen. Hughesin roolisuoritus on vakuuttava, ja se nostaa hänet ehdottomasti sekä näyttämön että valkokankaan johtavien näyttelijöiden joukkoon.
Sarjan sopeuttamisprosessissa tehtiin merkittävä päätös tuoda Shardlaken apulainen Jack Barak mukaan tarinaan aiemmin kuin alkuperäisessä kirjasarjassa. Barak ei ilmesty ensimmäisessä Shardlake-romaanissa, vaan vasta toisessa kirjassa. Tämä valinta on osoittautunut erinomaiseksi, sillä Shardlaken ja Barakin välinen jännitteinen ja ajoittain kilpaileva dynamiikka on yksi sarjan kiehtovimmista elementeistä. Heidän erilaisuutensa täydentää toisiaan, mikä johtaa paitsi draamalliseen jännitteeseen, myös sarjan komediallisiin hetkiin.
Pimeässä ja kylmässä luostarissa tutkijat kohtaavat niin siellä asustelevat munkit, kuin epäilyttävän portin vartijan, ja munkkien sairashuoneella auttelevan Alicen (Ruby Ashbourne Serkis), josta tulee sekä Shardlaken että Barackin kiinnostuksen kohde – joskaan ei murhan tutkimisen mielessä, kumpi miehistä saa Alicen, vai saako kumpikaan?
Mutta kuka tappoi tutkijan, ja mitä oikein luostarissa tapahtuu, kun kuolemia alkaa tulla lisää, kuka tai ketkä ovat murhien takana ja miksi? Onko kyse kuninkaan ja valtion sisäisen vallantaistelusta, vai vain satunnaisia murhia syrjäisessä luostarissa?
Sarjan ehkä vähiten onnistunut elementti on sen keskeinen mysteeri. Vaikka juonikuvio on kiehtova ja toimii hyvin historiallisen taustan tutkimisen välineenä, itse rikoksen arvoitus jää vaille syvempää mielenkiintoa. Rikoksen tekijän henkilöllisyys ei herätä suurta uteliaisuutta, mikä heikentää kertomuksen vetovoimaa.
Monet ehdotetuista epäillyistä, munkit, käyttäytyvät epämääräisesti, mikä tekee heidän osuudestaan rikokseen melko mitäänsanomatonta. Ilman juonen paljastamista voi sanoa, että tarinan ratkaisu ei juurikaan paranna tätä tilannetta. Epäselvä motivaatio ja toiminta tekevät mysteeristä vähemmän mukaansatempaavan.
Kaikesta huolimatta kyseessä on vain pieni kritiikki, kun otetaan huomioon kaikki se, mitä sarja tekee oikein, mukaan lukien sen kesto. Sarja pysyy tiiviinä neljän jakson mittaisena, ja välttää venyttämisen kuuteen tai kahdeksaan osaan, kuten monissa sarjoissa nykyään tehdään. Tämä pitää sarjan tervetulleena alusta loppuun, ilman että se käy missään vaiheessa liian pitkäksi tai toistavaksi.
Annamme sarjalle katselusuosituksen.
