Arvostelussa HBO:n elokuva Lancaster Skies

Ajankohtaista Arvostelu Elokuvat HBO Suoratoisto

Omaan lapsuuteen kuuluivat lentokoneiden pienoismallit ja brittien toisen maailmansodan yksi suurimmista pommikoneista, Lancaster, oli niistä yksi. Lancasterit kuuluivat RAF:n eli Roayl Air Forcen pommittajiin, jotka sodan viimeisten vuosien aikana tekivät pommituslehtoja Saksan kohteisiin ja lopulta vain noin puolet koko pommituslennoston lentohenkilöstöstä selvisi sodasta hengissä. HBO:n Lancaster Skies on brittiläinen elokuva näille sankareille, jotka kuolemallaan auttoivat sodan päättymiseen kuten se päättyi, eikä saksalaisten akselivaltojen voittoon.

Pikkuveljensä kuoleman jälkeen kapteeni Douglas Miller siirretään Bomber Command -yksikköön valmistautumaan vaaralliseen tehtävään, joka suuntautuu Berliiniin. Millerin on osoitettava rohkeutta ja sinnikkyyttä saadakseen muut valmiiksi tehtävää varten.NÄYTÄ VÄHEMMÄN

Tähdittämässä: Rosa Coduri, Kris Saddler, Jeffrey Mundell, Joanne Gale, Vin Hawke, Josh Collins, Steven Hooper.

Lancaster Skies kertoo omalla yksinkertaisella tavalla toisen maailmansodan aikaisten brittiläisten pommikoneiden henkilöstön arjesta ja tehtävistä. Siinä missä arki oli välilä pitkästyttävää odottelua ja jatkuvaa juopottelua, olivat varsinaiset tehtävät kolikon heittoa kuoleman ja eloonjäämisen välillä, missä itse lentohenkilökunnalla ja lentokoneen kapteenilla ei ollut kuin matkustamopaikat – yöhävittäjät ja ilmatorjunta ei valikoinut keihin se osui, vaan tarkoituksena oli pudottaa kaikki brittien lentokoneet.

Tämä tarina kertoo kapteeni Douglasin tarinan, joka oli aiemmin Lontoon yläpuolisten taisteluiden eli Battle of Britainin ollessa kovimmillaan hävittäjälentäjä Spitrife hävittäjällä, mutta nyt tarinan ollessa vuodessa 1944 hän onkin pommikoneen kapteen matkalla lähelle Berliiniä.

Elokuvana Lancaster Skies piirtää kyllä kuvan lentäjien ja lentohenkilöstön arjesta, mutta muute se tuntuu vain muisteluelokuvalta, joka on kaikessa muissa osissaan kuten käsikirjoituksessa melkoinen torso. Elokuvassa on aineksia, mutta se ei toteuta niistä yhtäkään kunnolla, eikä siten oikeastaan edes osoita kunnioitusta Lancasterin edesmenneille sodan miehistöille. Elokuva ei ole erityisen jännittävä, eikä hauska eikä siinä ole edes varsinaista romantiikkaa, eikä historiaa- jotenkin koko elokuva on turha tavoite osoittaa kunniaa menneille ajoille- missä se pääosin epäonnistuu.

Avor Lancaster oli englantilainen ”lentävä linnoitus”. Se oli Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaallisten ilmavoimien tärkein strateginen pommikone toisen maailmansodan aikana. Lancaster kehitettiin kaksimoottorisen vuonna 1940 käyttöön otetun A. V. Roe & Company-tehtaan Tyyppi 679 eli Avro Manchester -pommikoneen pohjalta. Manchesterin 24-sylinteriset Rolls-Royce Vulture -moottorit olivat osoittautuneet teholtaan ja luotettavuudeltaan heikoiksi. Koneesta jatkokehitettiin Tyyppi 683 eli Lancaster, jossa moottoreiksi oli vaihdettu neljä pienempää luotettaviksi todettua Rolls-Royce Merlin X -moottoria. Merlin oli nestejäädytteinen v-moottori ja käytössä muun muassa Spitfire-hävittäjässä. Tuotantomalleihin vaihdettiin uudemmat Merlin XX -moottorit, jotka kehittivät 1 280 hevosvoimaa kukin. Noin 75 prosenttia Lancasterin osista oli samoja kuin Manchesterissa. Uuden moottoriratkaisun ansiosta koneen pommikuormaa ja toimintasädettä saatiin kasvatetuksi.

Kaiken kaikkiaan Lancastereita valmistettiin 7 377 kappaletta, joista 430 Kanadassa. Koneilla tehtiin yhteensä 156 000 pommituslentoa, joissa pudotettiin 608 612 tonnia pommeja. Yli puolet koneista menetettiin – 3 249 konetta lennoilla, ja 487 konetta maassa. Miehistöä kaatui yli 21 000 miestä. Yhtä tuhottua konetta vastaan pystyttiin kuitenkin pudottamaan keskimäärin 132 tonnia pommeja, mikä oli oleellisesti enemmän kuin muilla Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien pommikonetyyppeillä (Halifax 56 tonnia ja Stirling 41 tonnia).

RAF halusi vimmatusti voittaa sodan

RAF:stä oli päätetty tehdä Britannian puolustusvoimien itsenäinen haara. Se ei toimisi vain armeijan ja laivaston tukena vaan se pakottaisi vihollisen antautumaan pommittamalla sitä siellä, missä se oli heikoin. Ilmavoimien johto oli varovainen määritellessään puolustushaaran tarkkaa tehtävää.

Sodan syttyessä varailmamarsalkka Arthur Harris komensi Ryhmä 5:tä, jonka 120 pommikonetta seisoivat valta-osan ajasta pölyttymässä Keski-Englannin lentotukikohdissa.

Niinpä Harris kävi useimmat taistelunsa ilmailuministeriön byrokraatteja vastaan. Syyskuun lopulla 1939 Harris sai kuitenkin luvan pommittaa saksalaisten lentotukikohtaa Helgolandissa.

Yksitoista kaksimoottorista Handley Page Hampden -pommikonetta lensi kohteeseen kirkkaassa päivänvalossa. Pommit osuivat harhaan ja koneet joutuivat Saksan hävittäjien armoille: kuusi brittikonetta ammuttiin alas, ennen kuin hyökkäys keskeytettiin.

Vastaavat epäonnistumiset pakottivat Harrisin ja muut RAF:n johtajat miettimään taktiikoita uudelleen. Pommikoneet olivat helppoja kohteita Saksan hävittäjille, ja brittihävittäjien toimintasäde oli liian lyhyt, jotta ne olisivat voineet suojata pommikoneita.

Hyökkäykset oli suoritettava siis öisin, ja tästä säännöstä RAF:n pommikoneet harvoin poikkesivat seuraavina vuosina. Keväällä 1940 RAF aloitti lennot Saksaan.

Koneiden lastina ei ollut kuitenkaan pommeja vaan lentolehtisiä, joiden tarkoitus oli horjuttaa Hitlerin hallintoa. Brittipäättäjät uskoivat, että Saksan kansa tarvitsi vain vähän kannustusta kääntyäkseen natsihallintoa vastaan.

Massiivista ilma-aseen käyttöä

RAF aloitti vuoden 1942 alussa voimakkaat strategiset ilmahyökkäykset Saksaa vastaan Sir Arthur ”Bomber” Harrisin johdolla. Hyökkäysten päämaaleina olivat tehtaat, junaradat, satamat ja kaupungit. Tarkoitus oli tuhota Saksan sotateollisuus ja murtaa siviilien moraali hävittämällä heidän kotinsa. Hyökkäykset olivat tavallisesti öisin suoritettuja massiivisia aluepommituksia, jotka kohdistuivat asutuskeskuksiin.

Esimerkiksi heinä-marraskuussa 1943 Hampuriin tehtiin 33 suurta ilmahyökkäystä ja joukko pienempiä. Yksittäisiä pommituslentoja suoritettiin yhteensä 17 021, koneita putosi 695 ja 1 123 vaurioitui. Nykyisten täsmäpommitusten aikana on vaikea käsittää aiheutettujen tuhojen mittasuhteita: noin 40 000 ihmistä kuoli ja lähes miljoona joutui jättämään kotinsa.

Liittoutuneiden ilma-aseen käytöstä on sodan jälkeen aika ajoin käyty keskustelua. Varsinkin Dresdenin pommituksia helmi-huhtikuussa 1945 on kritisoitu. RAF:n ja Yhdysvaltain ilmavoimien tarkoituksena oli auttaa puna-armeijaa tuhoamalla tärkeä liikenteen solmukohta itäisessä Saksassa, mutta sotillaalliset tulokset jäivät epämääräisiksi.

Sen sijaan siviiliväestön kärsimykset olivat suunnattomat. Kaupunki tuhoutui täydellisesti ja ehkä jopa 135 000 ihmistä sai surmansa.

Tagged

Vastaa