Suoratoisto on muuttanut suomalaistenkin tapoja kuluttaa viihdettä. Elokuvat, tv-sarjat, dokumentit ja jopa pelaaminen ovat saatavilla suoratoiston maailmasta, samoin kuin esports pelien turnaukset selostettuina ja paljon muuta. Myös Parhaat Nettikasinot ovat ottaneet oman osansa suoratoiston eduista, mutta millainen viihteen kuluttaja suomalainen on?
Suomalaisten kotimaiset elokuvasuosikit kautta aikojen
Jokainen listattu vuosikymmen kertoo omalla tavallaan silloisesta yhteiskunnasta ja ajan ja ihmisen muutoksesta kohti nykyaikaan. Myös elokuvakäyttäytyminen on muuttunut vuosien varrella, ja esimerkiksi vuonna 2018 suomalaisten elokuvien osuus elokuvateattereiden katselumääristä oli 23,7%.
1940-luku: Tukkijoella (1951), Niskavuoren Heta (1952), Hilman päivät (1954)
Elokuva Tukkijoella kertoo suomalaisen kansantarinan mukaan tukkilaisista, jotka kuljettavat tukkeja virtaavan veden mukana. Elokuvan tarina sijoittuu 1800-luvun lopun Suomeen, jolloin tukkien uittaminen oli tärkeä osa maan taloutta. Elokuvassa seurataan joukkoa miehiä, jotka kuljettavat tukkeja Pohjois-Suomesta mereen asti. Matka on pitkä ja vaarallinen, ja miehet joutuvat kamppailemaan niin luonnonvoimien kuin henkilökohtaisten ongelmienkin kanssa. Elokuva näyttää tukkilaisen elämän karun todellisuuden ja sen, kuinka vaarallista ja raskasta työ oli.
Elokuvan pääosissa ovat Joel Rinne, Leo Jokela ja Tauno Palo, ja sen ohjasi Edvin Laine. Elokuva julkaistiin vuonna 1951, ja se oli suuri menestys Suomessa. Tukkijoella on yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista elokuvista, ja sen merkitys suomalaiselle elokuvalle ja kulttuurille on merkittävä.
1950-luku: Tuntematon sotilas (1955), Herra johtaja (1954), Juha (1956)
Elokuva Herra johtaja on vuonna 1954 valmistunut suomalainen komedia, jonka ohjasi Ere Kokkonen. Elokuva kertoo Veikko Huuskosen (siinä esittäjänä Tauno Palo) matkasta Helsinkiin ja takaisin omaan pikkukaupunkiinsa Käpylään. Veikko on tavallinen pikkukaupungin mies, joka saa yhtäkkiä tilaisuuden osallistua johtajakoulutukseen. Koulutus on Helsingissä, ja Veikko matkustaa sinne innokkaana. Koulutus on kuitenkin pettymys, ja Veikko palaa Käpylään pettyneenä. Hän kuitenkin onnistuu vakuuttamaan paikalliset päättäjät siitä, että hän on nyt valmis johtamaan paikallista tehdasta. Veikon innostus johtajuuteen ja yrityksen menestykseen on tarttuvaa, ja hän saa lopulta tehtaan kannattavaksi ja menestyksekkääksi.
Elokuvan Herra johtaja teemoina ovat henkilökohtainen kasvu, yrittäjyyden merkitys ja yhteisöllisyys. Elokuva on positiivinen kuvaus yksilön vaikutusmahdollisuuksista yhteisössä ja rohkeudesta kohdata uusia haasteita. Herra johtaja on edelleen yksi suosituimmista suomalaisista elokuvista, ja se on saavuttanut kulttimaineen komediallisella otteellaan ja hahmoillaan.
1960-luku: Komisario Palmun erehdys (1960), Pojat (1962), Valkoinen peura (1952, uudelleenjulkaisu 1963)
Millainen oli tämä Valkoinen peura, josta vielä toinenkin julkaisu tehtiin? Elokuva Valkoinen peura on vuonna 1952 valmistunut suomalainen draama, jonka ohjasi Erik Blomberg. Elokuva perustuu suomalaiseen kansantarinaan, joka kertoo valkoisesta peurasta, joka oli pyhä eläin pohjoisen metsissä. Elokuvassa seurataan metsästäjäntytär Pirita (esittäjänä Mirjami Kuosmanen), joka noudattaa äitinsä perinnettä ja rakentaa oman peuranpyydyksen, jonka hän toivoo saavan hänen sulhasensa kanssa peuran kiinni. Hän kohtaa erakon, joka paljastaa hänelle, että hän ei saa vahingoittaa pyhää eläintä. Elokuva seuraa Piritan matkaa peuranpyynnin kautta henkisen heräämisen polulle, jossa hän kohtaa henkimaailman, kuoleman ja jälleensyntymän. Elokuva on visuaalisesti vaikuttava ja symbolinen kuvaus suomalaisesta kansanperinteestä ja mytologiasta, joka käsittelee henkimaailman ja luonnon kunnioittamista.
Valkoinen peura on yksi suomalaisen elokuvan merkkiteoksista ja se voitti muun muassa Cannesin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen palkinnon vuonna 1957. Elokuva on inspiroinut suomalaista kulttuuria ja sen vaikutus suomalaiseen elokuvataiteeseen on ollut merkittävä.
1970-luku: Nousukausi (1974), Jäniksen vuosi (1977), Kahdeksan surmanluotia (1972)
Elokuva Nousukausi on suomalainen elokuva, joka julkaistiin vuonna 2003. Sen ohjasi Johanna Vuoksenmaa ja käsikirjoitti Johanna Hartikainen ja Johanna Vuoksenmaa. Elokuva kertoo tarinan nuoresta miehestä nimeltä Janne (esittäjänä Jussi Vatanen), joka haaveilee menestyvänsä elämässä, mutta ei tiedä, miten sen saavuttaisi. Janne päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja aloittaa omassa kellarissaan yritystoiminnan valmistamalla tietokoneiden jäähdytyslaitteita. Hän saa rahoitusta epämääräiseltä liikemieheltä (esittäjänä Tommi Korpela) ja perustaa yrityksensä nimeltä NovaGroup. Janne ja hänen ystävänsä kohtaavat kuitenkin useita haasteita ja vastoinkäymisiä yritystoiminnan aikana, mutta he eivät anna periksi. Lopulta NovaGroup menestyy ja Janne saavuttaa unelmansa. Elokuva käsittelee yrittäjyyttä ja unelmien tavoittelua. Se kertoo tarinan nuoresta miehestä, joka haluaa menestyä ja tehdä jotain merkityksellistä elämässään. Elokuva nostaa esiin yrittäjyyden haasteet, mutta myös sen mahdollisuudet menestykseen. Nousukausi oli suuri menestys Suomessa, ja se voitti useita palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.
1980-luku: Pessi ja Illusia (1984), Kauas pilvet karkaavat (1996)
Elokuva Kauas pilvet karkaavat on suomalainen draamaelokuva, joka julkaistiin vuonna 1996. Sen ohjasi Aki Kaurismäki ja käsikirjoitti hänen veljensä Mika Kaurismäki. Elokuva perustuu Mika Kaurismäen romaaniin Kauas pilvet karkaavat. Elokuva sijoittuu vuoteen 1952, jolloin Suomi oli sodan jälkeen taloudellisessa kriisissä. Elokuva kertoo pankkivirkailijasta nimeltä Ilona (esittäjänä Kati Outinen), joka työskentelee pienessä pankissa ja huomaa, että pankin asiakkaat ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Ilona päättää auttaa asiakkaita oman työnsä kustannuksella ja joutuu lopulta irtisanotuksi. Hän aloittaa uuden uran yksityisyrittäjänä, mutta joutuu taistelemaan vastaan yhteiskunnan ja yrittäjäkollegoidensa epäluuloja vastaan. Elokuva käsittelee yksilön vapautta ja oikeutta tehdä omia valintoja vaikeissa olosuhteissa, sekä yrittäjyyden ja vapaan markkinatalouden merkitystä. Kauas pilvet karkaavat oli merkittävä elokuva Suomen elokuvahistoriassa, ja se voitti useita palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Elokuva oli myös menestys Suomessa, ja se on edelleen yksi suomalaisen elokuvan merkittävimmistä teoksista.
1990-luku: Kummeli Kultakuume (1997), Rukajärven tie (1999), Kukkia ja sidontaa (1998)
Elokuva Rukajärven tie on vuonna 1999 valmistunut suomalainen sotaelokuva, jonka ohjasi Olli Saarela. Elokuva perustuu Antti Tuurin samannimiseen romaaniin, joka kertoo jatkosodan aikaisista tapahtumista Rukajärven alueella Itä-Karjalassa. Elokuva seuraa suomalaisia sotilaita, jotka taistelevat Karjalan kannaksella vuonna 1941. Elokuva kertoo nuoren miehen, Aarne Honkavaaran (esittäjänä Peter Franzén), tarinan, joka liittyy suomalaisjoukon aseman vahvistamiseen ja sitten yrittämään läpimurtoa vihollisen linjoihin. Elokuva on realistinen kuvaus sotatoimista, jotka sijoittuvat vaativiin olosuhteisiin ja äärimmäisen koviin taisteluihin. Elokuva käsittelee myös suomalaissotilaiden henkistä ja fyysistä kestävyyttä, yksilön rohkeutta ja yhteishenkeä. Rukajärven tie on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä elokuvista, ja se voitti Jussi-palkinnot parhaasta elokuvasta, parhaasta ohjauksesta ja parhaasta miespääosasta. Elokuva on myös saanut kansainvälistä huomiota ja useita palkintoja eri elokuvafestivaaleilta.
2000-luku: Pahat Pojat (2003), FC Venus (2005), Rööperi (2009)
FC Venus on suomalainen komediaelokuva, joka julkaistiin vuonna 2005. Sen ohjasi Joona Tena ja käsikirjoitti Juha Lehtola. Elokuva perustuu Lehtolan samannimiseen näytelmään. Elokuva kertoo naisjalkapallojoukkueesta nimeltä FC Venus, joka koostuu erilaisista naisista, jotka eivät ole koskaan pelanneet jalkapalloa ennen. Joukkue on jatkuvasti hävinnyt pelejä ja menettänyt motivaationsa. Kun joukkueen uusi valmentaja (esittäjänä Petteri Summanen) aloittaa, hän saa joukkueen jälleen innostumaan jalkapallosta ja aloittamaan voittojen keräämisen. Elokuva käsittelee urheilun merkitystä ja naisten asemaa urheilussa. Se on samalla sekä komedia että draama, joka tarjoaa yleisölle huumoria, mutta myös tarinan siitä, kuinka joukkueen jäsenet voivat löytää itseluottamuksensa ja voittaa vastoinkäymiset yhdessä. FC Venus oli suuri menestys Suomessa, ja se voitti useita palkintoja, mukaan lukien Jussi-palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta. Elokuva on myös saanut kansainvälistä huomiota ja se on esitetty useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.
2010-luku: Napapiirin sankarit (2010), Rendel (2017), Tuntematon sotilas (2017)
Rendel on suomalainen toimintaelokuva, joka julkaistiin vuonna 2017. Sen ohjasi Jesse Haaja, joka myös käsikirjoitti elokuvan yhdessä Pekka Lehtosaaren kanssa. Elokuva kertoo tarinan Rendel-nimisestä sankarista, joka kamppailee oikeudenmukaisuuden puolesta. Elokuva sijoittuu pimeään Helsingin kaupunkiin, jota hallitsevat pahamaineiset rikollisjärjestöt. Rendel on yksinäinen sankari, joka haluaa kostaa perheensä puolesta ja saada kaupungin takaisin rauhanomaiseen tilaan. Hän aloittaa taistelun rikollisjärjestöjä vastaan ja joutuu kohtaamaan vaarallisia vihollisia. Rendel on tyylikäs toimintaelokuva, joka sisältää paljon väkivaltaa ja verenvuodatusta. Elokuva on visuaalisesti näyttävä, ja siinä on vahva sarjakuva- ja superhahmojen vaikutus. Elokuva on saanut paljon huomiota kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja on tullut suosituksi toimintaelokuvien ystävien keskuudessa ympäri maailmaa.
Kuka oli Tauno Palo
Edellisessä listauksessa nousi esille yksi kaikkien aikojen menestynein suomalainen näyttelijä Tauno Palo.
Tauno Palo (25. toukokuuta 1908 – 24. helmikuuta 1982) oli suomalainen näyttelijä, joka oli yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista näyttelijöistä. Palo aloitti näyttelijänuransa teatterissa 1920-luvun lopulla, ja siirtyi myöhemmin elokuvien pariin. Tauno Palo esiintyi yli 150:ssä elokuvassa, ja hänen elokuvarooleistaan tuli legendaarisia suomalaisten keskuudessa. Hänen tunnetuimpia roolejaan ovat muun muassa Rovaniemen markkinoilla (1940), Tuntematon sotilas (1955) ja Täällä Pohjantähden alla (1968). Hän esiintyi myös useissa musikaaleissa ja lauloi monia tunnettuja kappaleita. Palo oli myös suosittu teatterinäyttelijä ja hänen näyttelijäntyötään pidetään yhtenä merkittävimmistä suomalaisen teatterin historiassa. Hän sai myös useita palkintoja ja tunnustuksia työstään, ja hän oli yksi Suomen eturivin näyttelijöistä aina elämänsä loppuun asti.
Muita mielenkiintoisia aiheita muualta luettavaksi
Afffi markkinoinnista
Affiliate markkinointi toimii siis niin yritysten yhtenä markkinointi-ja myyntikanavana ja mahdollisena lisäansaintana yrityksille ja yksityisille, kotona työskenteleville, tai matkalla oleville.
Samsung XCover 5 – älypuhelin joka kestää haasteet
Samsung XCover 5 on älypuhelin, joka on suunniteltu kestämään haasteita. Laite on suojattu pölyn- ja vedenkestävällä kotelolla, mikä tekee siitä ihanteellisen valinnan ihmisille, jotka ovat jatkuvasti liikkeellä ja alttiina sääolosuhteille.
Tutustu Samsung Galaxy S21 Ultraan – huippuluokan älypuhelin
Samsung Galaxy S21 Ultra on yksi markkinoiden kehittyneimmistä älypuhelimista. Se tarjoaa huippuluokan teknologian, kuten 5G-yhteyden, tehokkaan suorittimen ja erinomaisen kameran. Lisäksi sen suuri ja tarkka näyttö tekee siitä erinomaisen valinnan videoiden katseluun ja pelaamiseen. Kaiken kaikkiaan Samsung Galaxy S21 Ultra on erinomainen valinta vaativille käyttäjille, jotka haluavat parhaan mahdollisen kokemuksen älypuhelimeltaan.
Koe kaupunki uudella tavalla – vuokraa sähköpotkulauta
Sähköpotkulauta vuokraus on nopeasti kasvava trendi kaupungeissa ympäri maailman. Se tarjoaa helpon ja ympäristöystävällisen tavan liikkua kaupungissa, ilman tarvetta omistaa omaa ajoneuvoa. Sähköpotkulaudat ovat myös erittäin käteviä lyhyiden matkojen tekemiseen ja niitä voi helposti vuokrata monilta eri yrityksiltä. Vuokraamalla sähköpotkulaudan voit kokea kaupungin uudella tavalla, välttää ruuhkia ja nauttia liikkumisesta vaivattomasti.
Maamme laulu – kansallishymni joka yhdistää suomalaisia
Maamme laulu on Suomen kansallislaulu ja yksi maamme merkittävimmistä kulttuuriperinnöistä. Sen sanoitukset ovat syvällisiä ja kauniita, ja ne kertovat Suomen luonnosta ja historiasta. Maamme laulu yhdistää suomalaisia eri puolilta maata ja on tärkeä symboli kansallisen yhtenäisyyden kannalta. Sitä lauletaan juhlapäivinä, koulujen tilaisuuksissa ja monissa muissa tilanteissa, joissa halutaan juhlistaa suomalaisuutta. Maamme laulu on osa Suomen historiaa ja kulttuuria, ja se jatkaa elämäänsä tärkeänä osana suomalaista identiteettiä.
