Viihde on monipuolistunut entisestään koko 2000-luvun ajan. Meillä on pääsy satoihin, tai tuhansiin tv-ohjelmiin ja elokuviin – voimme katsella niitä koska vain,ja missä vain. Radiostakin on tullut digitaalinen, ja podcast lähetyksiä tutuista ohjelmista voi kuunnella koska tahansa – entä sitten lukeminen? Se on vähentynyt äänikirjojen kautta, mutta se ei tarkoita, etteikö kirjojakin yhä julkaistaisi ja luettaisi.
Digiajan vapaa-aika
Vapaa-aika on lisääntynyt käytännössä kaikilla aikuisilla, mikä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajalle on myös tullut entistä enemmän tarjontaa, palveluita, viihdettä. Kirjojakin julkaistaan aivan yhtä paljon kuin silloin kun digiaikaa ei ollut – vai mitä sanot kulkiessasi tavaratalon lehtihyllyn ohi?
Digiajan vapaa-aika ei myöskään ole samalla tavalla kellonaikaan sidottu kuin ennen vanhaan. Meidän vanhemmille oli tuttua olla töissä arkisin jostain kellon ajasta toiseen, siten että palkkaan ja sopimuksiin sidottu tuntimäärä tuli aina täyteen. Nykyään varsinkin etätöissä työn tekoajat saattavat vaihdella kovastikin ja tärkeämpää on, että työ tulee tehdyksi, kuin koska se kellonaikaa katsoen on tehty.
Ennen meillä oli Ylen kanavat, sitten tuli Mainosteevee ja lopulta Nelonen – tämä kaikki toimi polkuna nykyiselle mahdollisuuksien loputtomalta tuntuvalle listaukselle, jonka kautta voimme täyttää vapaa-aikamme mitä erilaisimmilla viihdepalveluilla. Mitä palvelua sinä käytät eniten? Onko se kotimainen Elisaviihde, vai amerikkalainen NetFlix, vai peräti japanilainen Rakuten?
Mikä muuten oli enesimmäinen suoratoistokanava? Esimerkiksi NetFlix perustettiin 1997, mutta sen alkuperäinen toimintaidea oli myydä DVD-elokuvia ja -sarjoja postimyynnin kautta. YouTube avattiin 2005 ja monet pitävät sitä yhtenä ensimmäisenä suoratoistokanavana – ainakin se on suosituin nykymittakaavassaan. Samoihin aikoihin YouTuben kanssa aloitti myös Apple iTunes, Amazon Video aloitti 2006 ja esimerkiksi NetFlix aloitti oman suoratoistopalvelunsa vasta 2007, ja NBC:n ja FOXin omistama HULU vuonna 2008.
Digiajan vapaa-ajalle olennaista on palveluiden ja viihteen käyttö kellonaikaan katsomatta. Televisiosarjoja, elokuvia ja pelejä käytetään silloin kun itsellä on aikaa. Television uutisetkin saatetaan katsoa jälkikäteen, ja lineaarinen tv-lähetys olisi lähes loppumassa, jolleivat viihteen ammattilaiset olisi keksineet liveviihdettä – siitä meillä ovat esimerkkinä mm. Big Brotherin monet tuotantovuodet ja monet tietovisa, ja julkkiskilpailut, jotka kaikki tapahtuvat suorassa lähetyksessä – näitäkin on sitten saatavilla myös suoratoiston kautta katseltuna jälkikäteen.
Podcastit tulivat pelastamaan radion
Radio on ollut pitkään samanlainen – sisällöltään ja toiminnoiltaan. Vasta viime vuosina siihen on yhdistetty myös muiden sosiaalisten kanavien tarjoamat mahdollisuudet, sekä podcastit- eli lähetysten ”miniversiot”, joita voit kuunnella koska tahansa ja missä tahansa. Itseasiassa tällaisia äänilähetyksiä tehdään digialustoille myös ilman radiota, pelkästään kuunneltaviksi.
Ja jos lukeminen on jonkin verran vähentynyt, on sen tilalle voinut joillakin tulla äänikirjojen kuunteleminen. Äänikirjapalveluissa on enemmän kuunneltavaa kun ehdit oman elinaikasi aikana kuunnella – aivan samalla tavalla kuin suoratoistopalveluissa riittää katseltavaa, ja molempiin tai itseasiassa kaikkiin kanaviin tulee kokoajan myös lisää katseltavaa ja kuunneltavaa. Tämä tarkoittaa että kaikille löytyy jotain jostain.
Äänikirjat muuten tulivat jo aikoinaan C-kasettien ja CD-levyjen aikakaudella, joten siinä todellakan ei ole mitään uutta.
Tulevaisuuden digiviihde
Kukaan ei varmasti osaa ennustaa, minkälaista viihdekäyttömme tulee olemaan 2030-luvulla, mutta varmaa on, että sitä on paljon tarjolla. Se on myös varmasti jollakin tavalla entistä helpommin ja nopeammin saatavilla ja entistä paremmin targetoituna tuotettuna – saamme siis sitä, mitä haluamme ja mitä etsimme entistä nopeammin. Samalla kuitenkin on aina myös mahdollisuus etsiä katseltavaa ja kuunneltavaa täysin ingognito, eli kertomatta palveluille etukäteen kuka olet ja millainen oma historiasi on – muutenkin ingognito-toiminnallisuus on nousussa jo nyt.
Viihde ei lopu – ei varsinkaan kun kaikki tilastot näyttävät, että vapaa-aika tulee lisääntymään vielä tulevaisuudessakin – kyse on vain, kuka keksii seuraavan killer-sovelluksen tai viihdepalvelun, joka nousee nykyisten voittajaksi.
