Mitä tapahtuukaan kun berliiniläisestä museosta varastetaan vanha kultakolikko, ja sitä haluavat lopulta erilaiset eurooppalaiset kilpailevat rikollisjengit – tästä kertoo oman tarinansa Netflixin saksalainen Crooks.
Pääosissa Frederick Lau, Christoph Krutzler, Svenja Jung ja konseptin Netflixille on kehittänyt Marvin Kren.
Se on vasta sarjan alku, kun kaksi naamioitunutta rikollista varastavat museon näyttelyesineen hajoittamalla sen ympärillä olevan lasin kirveillä – se vain johtaa siihen, että kolikko siirtyy rikollisten omaan kassakaappiin, josta sen ryöstää eläkkeelle jo siirtynyt kassakaappimies ja pikku gangsteri Charly (Frederick Lau) hieman vastahakoisesti, mutta ilman vaihtoehtoja. Mutta kun Charly ymmärtää varastavansa paikalliselta rikollispomo Hassan Al-Walidilta (Erdal Yildiz) ja ryöstö menee hieman pieleen, tietää hän jo olevansa ongelmissa, ja hänen perheensä vaarassa. Charlylle oli luvattu iso summa rahaa, mutta kohta tärkeintä tuntuukin olevan hengissä pysyminen, mutta se rahakin pitäisi jostain saada.
Charly lähettää perheensä Samiran (Svenja Jung) ja Jonasin (Jonathan Tittel) turvaan ystävänsä luo Marseilleen, mutta paikka on kaikkea muuta kuin turvallinen. Samanaikaisesti Charlyn oma tilanne alkaa olla kinkkinen kun kuvioissa on Al-Walidien lisäksi myös itävaltalaisgansterit ja Marseillen omat rikolliset…
Kahdeksan jaksoinen Crooks kertoo siis tarinan Charlystä ja tämän perheestä, jotka joutuvat käytännössä kolmen eri rikollisperheen väliseen kiistaan, jonka keskellä on historiallinen kolikko. Sarjassa tapahtuu kokoajan, mutta välillä jaksot tuntuvat liian pitkiltä, jaksojen pituudet myös vaihtelevat paljon, viimeisten ollessa lyhyempiä – Crooks on sarja, josta voi hyvinkin tulla toinenki kausi. Se saa meiltä kohtuullisen katselusuositukset – ei parasta saksalaisviihdettä, mutta arkikatseltavaa.
